Helsingin Sanomien toimittaja Jarno Hartikainen kirjoitti 31.10.2018 tuulivoimaa koskevista tulevaisuuden visioista. Suomessa tuulivoimalle povataan nopeaa kasvua sekä entistä suurempaa roolia Suomen energiapaletissa.
Fingridin asiantuntijat ja Aalto-yliopiston tutkijat uskovat tuulivoiman roolin kasvamiseen ja kertovat artikkelissa:
”Väitän, että tuulivoiman rooli tulee Suomessa olemaan huomattavasti isompi kuin aiemmin on ajateltu”, sanoo kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.
”Liikenne ja lämmöntuotanto pitäisi sähköistää, ja samaan aikaan fossiilisia pitää korvata. Suomen oloissa se tarkoittaa ennen kaikkea tuulivoiman lisäämistä”, sanoo Aalto-yliopiston Karoliina Auvinen, joka työskentelee tulevaisuuden energiajärjestelmiä tutkivassa Smart Energy Transition -hankkeessa.
Maatuulivoima on Suomessa ylittämässä kaupallisen kannattavuuden kynnystä, ja ensimmäiset päätökset ilman valtion tukea rakennettavista tuulivoimaloista on jo tehty. Suomeen on syntymässä kovaa vauhtia lisää tuulivoimaa muun muassa Tuuliwatin, Megatuulen, Googlen ja Ikean toimesta. Useat muutkin yhtiöt valmistelevat paraikaa markkinaehtoisia hankkeita. Tuulivoiman potentiaalin kasvua Suomessa selittää ennen kaikkea uudet korkeammat voimalat, jotka yltävät parempiin tuuliolosuhteisiin metsien yläpuolella ja pystyvät aiempaa paremmin hyödyntämään myös heikkoja tuulia.
Vauhtia investoinneille antavat teknologinen kehitys, sähkön hinnan nousu ja päästöjen kallistuminen yli 20 euroon EU:n päästökaupassa. Suomen kaupallisesti kannattava tuulivoimapotentiaali on noin viisikertaistunut runsaassa kymmenessä vuodessa kehittyneen teknologian myötä. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehtyjen laskelmien mukaan maalle rakennettava tuulivoima on edullisin tapa rakentaa uutta sähköntuotantoa Suomessa. Sääriippuvaisen tuulisähkön tuotannolla on tietysti omat haasteensa, mutta sähköverkon kulutuksen ja tuotannon tasapainottamiseen voisi löytyä lupaava ratkaisu kaukolämmöstä.
VTT on arvioinut, että kaupallisesti järkevillä kustannuksilla 2000-luvun alun tuulivoimaloilla Suomessa voitaisiin tuottaa tuulisähköä enimmillään 16 terawattituntia vuodessa. Nykyaikaisilla voimaloilla vuosituotanto voisi olla peräti 86 terawattituntia. Määrä vastaa suuruusluokaltaan Suomen vuotuista sähkönkulutusta. Nykyhallituksen toimilla tuulivoiman vuosituotannon arvioidaan ensi vuosikymmenen aikana nousevan viime vuoden vajaasta viidestä terawattitunnista kahdeksaan terawattituntiin.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen tavoite vuodelle 2030 on kuusinkertaistaa nykyinen tuulivoimatuotanto Suomessa eli yltää yhteensä 30 terawattituntiin. Tällainen kasvukäyrä muuttaisi koko Suomen energiajärjestelmän, ja riippuvuuttamme tuontisähköstä olisi syytä tarkastella uudelleen. Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen uskoo, että Suomi voisi olla jo merkittävä sähkön viejä vuona 2030. Sähkön tuonti ei päättyisi kokonaan, mutta etenkin talvikuukausina sähköä riittäisi myös vientiin. Vientihaaveet edellyttäisivät kuitenkin uusia siirtoyhteyksiä ja integroitumista valtion rajojen ulkopuolelle.
Asiantuntijoiden mukaan tuulivoima on Suomessa kannattavaa yhä uusilla alueilla. Nyt ollaankin pisteessä, jossa tuulivoima on valmis ottamaan uuden harppauksen.