Tuulivoima on investointi turvallisuuteen

Toimittaja Kati Halonen kirjoitti Kehittyvät Kaupungit artikkelissa maatuulivoiman tulevaisuudesta ja sen tärkeästä roolista tulevaisuuden energiamarkkinoilla.

Maatuulivoima on viime vuosina vakiinnuttanut asemansa olennaisena osana Suomen energiajärjestelmää. Kotimainen uusiutuva energia on kriittistä energiaturvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta ja se on keskeinen tekijä vihreässä siirtymässä ja vetytalouden kehittämisessä.

”Valtaosa vihreistä investoinneista on sähköintensiivisiä. Suomi ei voi kilpailla investointitukiohjelmilla, vaan maatuulivoiman tuottamalla edullisella sähköllä. Raaheen suunniteltu terästehdas olisi voinut vaatia jopa 10 TWh sähköä vedyntuotantoon. Yksi terawattitunti on miljardi kilowattituntia, eli yhden sentin hinta lisää kilowattitunnille kasvattaa käyttökuluja vuodessa 100 miljoonaa. Suomen sähkön hinta viime vuonna oli nelisen senttiä EU:n keskiarvoa alempana, eli yhdelle tehtaalle hintaero olisi 400 miljoonaa”, toteaa ABO Wind Oy:n toimitusjohtaja Aapo Koivuniemi.

Toisin kuin fossiilisia polttoaineita käytettäessä, tuulivoiman tuotanto ei ole altis ulkoisille häiriöille kuten globaaleille kriiseille, kaupankäynnin rajoituksille tai toimitusketjun ongelmille.

Tuulivoima vahvistaa Itä-Suomen taloutta ja koko Suomen puolustuskykyä

Tuulivoima-alueet voivat houkutella paikkakunnalle myös puhtaaseen energiaan pohjautuvia, kestäviä teollisuusinvestointeja. Maatuulivoimalan maksama kiinteistövero saattaa jopa mahdollistaa kunnallisveron alentamisen.

”Monipuolisuus on suomalaisen energiapaletin vahvuus, se ei seiso yhden jalan varassa. Suomessa on maailman parhaiten hoidettu kantaverkko, mutta haasteena on, pystytäänkö verkkoa kehittämään samassa tahdissa tuulivoiman kasvun kanssa. ABOn laskelmissa Itä-Suomen tuulivoimainvestoinneissa pyöritään noin neljässä miljardissa ja muilla on siihen päälle omia suunnitelmiaan. Itä-Suomen saaminen mukaan tasaisi sähkön hinnan vaihteluita ja verkon kuormitusta”, Koivuniemi huomauttaa.

”Mitä enemmän Suomella on omaa tuulivoimaa, sitä omavaraisempia me olemme. Meillä on Puolustusvoimien kanssa sama tavoite – turvallinen, omavarainen ja itsenäinen Suomi – mutta eri työkalut. Keskustelussa on jäänyt vähemmälle, että kun puolustusvoimat antaa lausunnon tuulivoimasta ja ilmavalvonnasta, se ottaa samalla kantaa alue-, työvoima- ja energiapolitiikkaan. Elinvoimainen Suomi koko maan laajuudelta on myös puolustustekninen kysymys”, muistuttaa United Bankersin Erikoissijoitusrahasto UB Uusiutuva Energian Senior Advisor Heikki Kauppinen.

Ei vetyä ilman tuulta

Vihreän vedyn tuotanto vaatii runsaasti uusiutuvaa sähköä. ”Suomella olisi loistava mahdollisuus houkutella teollisia investointeja. Mutta vetyä ei voida tehdä ilman tuulta. Saisivatko tuulivoimatoimijat auttaa tuotannon ja työpaikkojen säilyttämisessä Suomessa?” Kauppinen kysyy.

”On välttämätöntä säilyttää Suomen maine luotettavana investointiympäristönä. Maatuulivoima on jo nyt tärkeässä roolissa, mutta sen merkitys korostuu erityisesti uusien teollisten ja vetyteollisuuden investointien varmistajana. Seuraavat vuodet ovat ratkaisevia Suomen teollisuuden tulevaisuudelle. Päätökset, jotka teemme nyt, määrittävät suunnan seuraavaksi viideksikymmeneksi vuodeksi. Investointiympäristön vakaus on kriittinen tekijä; jatkuva sääntöjen muutos hallituskausittain heikentää investointihalukkuutta. Tarvitsemme johdonmukaisia toimintaedellytyksiä ja reilun pelikentän investointien houkuttelemiseksi”, Energiequelle Oy:n toimitusjohtaja Nils Borstelmann summaa.

Lue lisää tehokkaasta ja päästöttömästä energiantuotantomuodosta, joka on oleellinen osa Suomen monimuotoista energiantuotantoa sekä välttämätön osa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.

Kuntapäättäjä, nyt on aika tehdä tulevaisuutta määrittäviä ratkaisuja – kilpailukykyinen energiajärjestelmä vaatii uusiutuvaa energiaa ja toimivan siirtoinfran

Voimaa Tuulesta -koalition ja Kemianteollisuuden yhdessä kirjoittama mielipidekirjoitus uusiutuvan energian ja toimivan siirtoinfran merkityksestä kilpailukykyiselle energiajärjestelmälle julkaistiin Kuntalehdessä 31.1.2024.

Sähkön hinta ja energian saatavuus puhuttavat edelleen laajasti, ja ydinkysymyksenä on toimivan ja kilpailukykyisen energiajärjestelmän varmistaminen. Vetytalouden kehittäminen tarjoaa osaratkaisun, mihin liittyen sähkö- ja kaasuverkkoyhtiöt Fingrid ja Gasgrid ovat julkaisseet yhteisen selvityksensä vetytalouden mahdollisuuksista Suomen energiajärjestelmään.

Pääsanoma on selkeä niin vetytalouden kasvavan merkityksen kuin kilpailukykyisen ja puhtaan energiajärjestelmän turvaamisen näkökulmista: Toimiva energiansiirto ja –varastointi nopeasti muuttuvissa olosuhteissa.

Maatuulikeskittymät Suomen sisämaassa ovat tärkeitä puhtaan sähkön tuotannon näkökulmasta, mutta niiden laajempi hyödyntäminen ja menestys vaativat vielä lisäaskeleita muun muassa siksi, että suurimman tuulituotannon alueille on kehittynyt suuri energiansiirtotarve.

Kemianteollisuus on suuri energian käyttäjä, sekä suurin vedyn tuottaja ja käyttäjä Suomessa. Puhtaan energian ja raaka-aineiden saaminen toimitusvarmasti ja kilpailukykyiseen hintaan on toimialan kasvun kannalta yksi kriittisimmistä tekijöistä.

Suomessa on maailman paras sähkönsiirtoverkko. Tulevaisuudessa Suomen energiantuotannon ja jakelun näkökulmasta tulemme kuitenkin kohtaamaan haasteita, sillä sähkönsiirtoverkkojen kapasiteetti ei välttämättä kykene vastaamaan kasvavan ja merituulivoiman kasvua odotellessa elintärkeän maatuulivoimatuotannon kasvutarpeisiin. Vastaus haasteeseen on kuitenkin selkeä ja jo nyt työn alla: vetyverkoston laajentaminen ja vihreän vetyinfrastruktuurin kehittäminen maatuulivoimakeskittymien ja vetyä käyttävän teollisuuden läheisyyteen. Samalla voidaan löytää ratkaisuja energian varastointiin liittyen. Vetyinfrastruktuurihankkeissa on tärkeää tunnistaa erilaiset ratkaisuvaihtoehdot. Joissain tapauksissa vetyä kannattaa siirtää vetynä, mutta on myös mahdollista, että vetyä kannattaa jatkojalostaa ja siirtää jatkojalosteina, kuten esimerkiksi vihreänä ammoniakkina tai metaanina.

Vihreän vedyn etuna on sen monipuolisuus energiankulutuksessa. Se soveltuu erinomaisesti teollisuuden prosesseihin raaka-aineiksi ja liikenteeseen fossiilista tuontienergiaa korvaamaan. Vety voi toimia energiavarastona, ja sitä voidaan käyttää tarpeen mukaan. Näin tasapainotetaan sähköverkkojen vaihteluita ja varmistetaan jatkuva energiansaanti. Tämä tekee vihreästä vedystä ihanteellisen kumppanin tuulivoimalle, joka tuottaa vaihtelevasti sähköä.

Olemassa oleva teollisuus, yhtä lailla kuin Suomeen investoimista suunnittelevat kansainväliset sijoittajatkin, vaativat enenevissä määrin uusiutuvaa ja puhdasta, kotimaista energiaa ja teollisia jatkojalosteita. Siksi on löydettävä ratkaisu, jonka avulla maatuulivoiman tuotantoa voidaan lisätä ja varmistaa siirtoyhteyksien kapasiteetti alueilla, joilla kasvu on nopeaa.

Vetyinfrastruktuurin kehittäminen maatuulivoimakeskittymien yhteyteen edistää myös alueellista kehitystä. Uusia työpaikkoja syntyy sekä vihreän vedyn tuotannon että sen jatkojalostuksen ympärille. Lisäksi investoinnit vetyinfrastruktuuriin luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mikä voi houkutella muita kestävän kehityksen toimijoita alueelle.

Maatuulivoima on avainasemassa, kun siirrytään kohti entistä omavaraisempaa ja puhdasta energiaa tuottavaa yhteiskuntaa, joka tarjoaa työpaikkoja ja energiaa teollisuudelle. Maailman parhaimmaksi kehutun sähkönsiirtoverkon lisäksi tarvitaan kuitenkin toimivaa ja kattavaa vetyinfrastruktuuria.

Nyt tarvitaan toimia, jotta energiajärjestelmämme kehittyy ja Suomi voi ottaa paikkansa vetytalouden edelläkävijänä sekä houkuttelevana investointimaana puhdasta energiaa vaativalle teollisuudelle. Tulevaisuuden energiajärjestelmä vaatii paitsi toimivaa sähkönsiirtoa, mutta myös vetyinfrastruktuuria. Kuntapäättäjät, teillä onkin nyt tuhannen taalan paikka: vaatikaa valtakunnan tason päättäjiä tekemään kuntanne tulevaisuutta määrittävät päätökset jo tänään.

Lue mielipideteksti Kuntalehdessä.

Puhdas, uu­siu­tu­va energia hou­kut­te­lee yri­tyk­siä ja kan­sain­vä­li­siä si­joi­tuk­sia – Maa­tuu­li­voi­ma on Suo­mel­le varmin tie puhtaan ener­gian suur­val­lak­si

Voimaa Tuulesta -koalition kirjoittama mielipidekirjoitus julkaistiin Kalevassa 5.12.2023.

Maatuulivoima on Suomelle varmin ja nopein ratkaisu nousta puhtaan energian suurvallaksi. Se tekee Suomesta kiinnostavan sijoituskohteen kansainvälisille yrityksille, joita globaali sääntely pakottaa kovaa vauhtia siirtymään uusiutuvan energian käyttöön.

Tuottamalla uusiutuvaa, puhdasta energiaa meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus houkutella kansainväliset yritykset sijoittamaan tuotantolaitoksiaan Suomeen alueille, joiden pelättiin jo hiipuvan.

Toteutuakseen teollisuuden sijoitukset vaativat riittävästi uusiutuvaa energiaa. Lisäksi uusiutuvaa energiaa tarvitsee olemassa oleva teollisuus, jolle on asetettu velvoitteita vähentää päästöjään merkittävästi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tuotantoon käytetään yhä enemmän uusiutuvaa energiaa.

Viime aikoina on puhuttu myös vihreällä energialla tuotetusta vedystä ja sen tuomista mahdollisuuksista Suomen taloudelle. Sen avulla energiaa voidaan varastoida ja siirtää päästöttömästi, ja sillä voitaisiin tulevaisuudessa korvata fossiilisia polttoaineita esimerkiksi kuljetusalalla.

Myös vedyn tuotanto vaatii valtavat määrät uusiutuvaa energiaa, jota Suomessa on.

Varmistamalla maatuulivoiman rakentamisen jatkumisen Suomi säilyy houkuttelevana kohteena sijoituksille. Suomesta voi tulla Euroopan vetytalouden veturi ja olemassa oleva teollisuus voi jatkaa toimintaansa täyttäen sille asetetut päästövelvoitteet.

Tuulivoima tukee kunnissa paikallista elinvoimaisuutta ja työllisyyttä. Tuulivoima tarjoaa tuulivoimakunnille merkittävästi kiinteistöveroja ja maanomistajille mahdollisuuden saada tuloja maa-alueidensa vuokraamisesta. Nämä tulot kohdistuvat paikallisesti veroina ja ostoina.

Kun tuulivoimaa rakennetaan, isot työmaat työllistävät paikallisia yrityksiä ja satoja työntekijöitä. Tuulipuistojen ylläpito tuo alueelle kymmeniksi vuosiksi työtä, jonka tuomat verotulot voidaan käyttää kuntien palveluihin.

Tuulivoimahankkeet luovat kysyntää myös alihankintayrityksille. Terästöiden ja tuulivoimaloiden rakentamiseen tarvittavien osien lisäksi tarvitaan asiantuntemusta ja palveluita esimerkiksi erikoiskuljetuksissa, kun suuret tuulivoimaturbiinien osat siirretään rakennuspaikalle.

Tuulivoiman potentiaalin tunnistaminen ja vakaan toiminta- ja investointiympäristön luominen ovat avainasemassa lähitulevaisuuden sijoitusten, työpaikkojen ja kestävän kasvun varmistamisessa.

Lue mielipidekirjoitus Kalevassa.

Kuntien ja maanomistajien itsemääräämisoikeus voi jopa kärsiä hallitusohjelman tavoitteista

Hallitusohjelmassa on kirjaus, jolla tuulivoiman rakentamista Suomessa halutaan edistää. Tuulivoimaa käsittelevä hallitusohjelman kappale ei kuitenkaan kokonaisuudessaan tue tätä päämäärää.

”Tuulivoiman toimintaedellytyksiä kehitetään hallitusohjelman lähtökohtien edellyttämästä sähköntuotannon lisäystarpeesta huolehtien sekä siten, että yhteensovitetaan tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys ja investointien toteutumiselle suotuisa toimintaympäristö. Maanomistajien asemaa vahvistetaan.” 

 - Orpon hallituksen hallitusohjelma 

Kuntien itsemääräämisoikeus kaavoituksessa turvaa kuntalaisten mahdollisuuden vaikuttaa matalalla kynnyksellä oman lähiympäristönsä rakentamiseen. On kuntien ja kuntalaisten oman edun mukaista määritellä etäisyyksistä ja kaavoituksesta itselleen sopivalla tavalla. Sääntelyn lisääminen vaikeuttaa hankkeiden sijoittamista niihin kuntiin ja maille, joissa kiinnostusta tuulivoimalle olisi.

Kirjaus, jolla itsemääräämisoikeutta uhataan, liittyy kansallisten etäisyysrajojen määrittelyyn ja käyttöönottoon. Kunnilta ollaan viemässä itsemääräämisoikeus kaavoituksessa ja paikalliselle tuntemukselle rakentamismahdollisuuksista ei anneta arvoa. 

Maanomistajien asemaa vahvistava toimi olisi vapaus määritellä etäisyydet mahdollisimman lähellä maanomistajaa itseään. Jos omistajille itselleen ei voi antaa valtaa määrätä omistamiensa alueidensa käytöstä, olisi seuraava askel selkeästi kunnallinen päätöksenteko. Kaavoitus on kuitenkin maanomistajille tuttu prosessi maankäyttöä ohjaavana toimena ja siksi oiva paikka vaikuttaa omaan lähiympäristöön. Maanomistajia kuullaan aina kaavoitusta suunnitellessa. Maata omistavalla taholla pitää olla mahdollisuus valita, miten maita käytetään tai vuokrata niitä haluamallaan tavalla. Tämä oikeus liittyy läheisesti omaisuudensuojaan, joka takaa, ettei omaa omaisuutta voi estää käyttämästä normaalisti. Lisäsääntelyn asettaminen tuulivoimarakentamiselle voisi siis osaltaan rajoittaa myös maanomistajien oikeuksia.  

Kun kunnat vastaavat itse kaavoituksesta, ne voivat ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet. Kuntaliiton Tuulivoimamenettelyt kunnassa -opas tarjoaa jo kattavasti tietoa tuulivoimarakentamisen kaavoituksesta kunnille, ja valtakunnalliset säädökset ohjaavat jo nyt kuntien toimintaa tällä alalla. Sääntelyn lisäämistä on kuitenkin harkittava hyvin tarkkaan. Alueelliset tarpeet etäisyyksissä vaihtelevat hyvin paljon ja oikeushenkilöiden välisiä sopimuksia tulisi laissa määritellä vain sellaisiksi, joiksi ne muutenkin päätyisivät. Sopimusvapaudesta ja omaisuudensuojasta on pidettävä kiinni. 

Tuulivoimasta saatavat tulot kunnilla ja maanomistajille eivät ole pieniä eikä rakentamista siksi ole reilua rajoittaa valtionhallinnon toimesta turhaan ja paikallisten halujen vastaisesti. Kunnille sijoittuvat tuulivoimalat voivat tuottaa elinkaarensa aikana kiinteistöverotuloja yli 400 000 € / voimala (Suomen tuulivoimayhdistys). Summa riippuu suoraan rakennettujen voimaloiden määrästä, ja ero voi olla jopa 20 000 euroa vuodessa per rakennettu voimala. Tuulivoimaa rakennetaan useimmiten harvaan asutulle alueelle, jossa kärsitään jo nyt elinvoiman häviämisestä. Kun otetaan huomioon kuntien kiristynyt taloustilannekin, nämä tulot ovat merkittäviä. Maanomistajille tuulivoima-alueet tuovat enemmän tuottoa verrattuna saman alueen metsätalouskäyttöön. Tämä johtuu siitä, että maankäyttökorvauksia maksetaan yleensä laajemmin kuin vain tuulivoimalan sijaintipaikan maanomistajalle. Samalla metsätalouskäyttöä voidaan jatkaa tuulivoimapuiston alueella puunpoisto huomioiden. 

Kokonaisuus, johon hallitus on puuttumassa, on pyrkimyksiltään hyvä, mutta sen yksityiskohtaiset keinot eivät automaattisesti ole. Jos hallitus jatkaa sääntelyn lisäämistä, uhkaa se tuulivoiman kautta saatavaa elinvoimaa ja tulevaisuuden investointeja, jotka ovat riippuvaisia kestävästä energiantuotannosta. 

Tuulivoima-alaa uhkaava ylisääntely jarruttaisi jätti-investointeja

Voimaa Tuulesta -koalition kirjoittama mielipidekirjoitus tuulivoima-alaa uhkaavasta ylisääntelystä julkaistiin Talouselämässä 27.8.2023. Hallitusohjelmaan kirjatut kiristykset sääntelyssä aiheuttavat epävarmuutta markkinoille.

Hallitusohjelmassa on kirjauksia, jotka kiristävät tuulivoima-alaa koskevaa sääntelyä ja on vaarana, että lopputuloksena on ylisääntely. Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan pelkästään viime vuonna valmistuneet tuulivoimahankkeet toivat Suomeen 2,9 miljardin euron investoinnit, mutta hallitusohjelmaan kirjatut kiristykset sääntelyssä aiheuttavat epävarmuutta markkinoille ja vähentävät investointien houkuttelevuutta.

Markkinaehtoista tuulivoimaa on rakennettu Suomessa ja vuosia, ja alalle on Suomessa vakiintuneet käytännöt, sääntely ja lainsäädäntö. Heitot tuulivoimakehityksen toimimisesta villin lännen periaatteilla ovat tuulesta temmattuja. Tosiasiassa tuulivoimahankkeet ovat elinkaarensa alusta loppuun varsin vahvasti säänneltyjä.

Sääntelyä kehittäessä on myös tärkeää, ettei tuulivoima-alaa kohdella muihin aloihin nähden kohtuuttomasti. Esimerkiksi lunastuslakia ja säätövoimaa koskevien kirjausten tulee kohdella tuulivoimaa tasavertaisesti muiden alojen kanssa.

Pahinta myrkkyä markkinoille on epävarmuus: jos sääntelyä kaikesta huolimatta lähdetään kiristämään, on työ aloitettava pikaisesti yhdessä tuulivoima-alan toimijoiden kanssa ja määritettävä nopeasti sisältö ja aikataulu.

Päätös tuulivoimahankkeiden rakentamisesta on kunnilla: kunnanvaltuustot tekevät itse esityksiin ja tietoon pohjaten päätöksen siitä, rakennetaanko kunnan alueelle tuulivoimaa ja miltä kaava tulee näyttämään. Monet nykyisistä käytännöistä, kuten tuulivoimaloiden etäisyys asutukseen nähden, sovitaan tiiviissä yhteistyössä hankekunnan kanssa.

Hallitusohjelmassa on myös paljon hyvää alan kasvun näkökulmasta: tuulivoiman tuotantoedellytyksiä kehitetään, liityntäjohtojen rakentamisoikeutta laajennetaan ja Itä-Suomen tuulivoimarakentamista edistetään, siitä kiitos.

Nyt kuitenkin pelkona on, että tuulivoimaa ylisäätelemällä ja jarruttamalla myös hyvät suunnitelmat vetytaloudesta ja kansallisesta vetystrategiasta voidaan heittää roskiin, sillä uusiutuva energia ei riitä niiden toteuttamiseen.

Luotettavan ja puhtaan kotimaisen energian rakentaminen on Suomen ja koko maapallon etu. Esteitä tuulivoimalle rakentamalla suomalaiset kunnat voivat menettää tuulivoiman tuomat taloushyödyt ja Suomi voi menettää vihreän siirtymän tuomia investointeja.

Tarvitsemme vakaan ja ennakoitavan markkinaympäristön, joka meillä jo on. Siksi vetoamme hallitukseen, ettei lähdetä korjaamaan sitä mikä ei ole rikki. Turvataan jatkossakin Suomen kasvu ja ekologisesti kestävä tulevaisuus.

Lue mielipidekirjoitus Talouselämästä.

TIEDOTE: Suomalaiset eivät tiedä tuulivoiman talousvaikutuksista alueille – ”Emme ole onnistuneet viestimään merkityksestä riittävän selkeästi”

Voimaa Tuulesta -koalition tilaaman kansalaiskyselyn mukaan vain reilu puolet (57 %) suomalaisista uskoo, että tuulivoimapuistojen rakentaminen parantaa Suomen kuntien taloustilannetta. Todellisuudessa tuulivoimalla on merkittäviä positiivisia aluetalousvaikutuksia sekä työllisyyden että kuntatalouden osalta. ”Emme alana ole vielä onnistuneet viestimään tuulivoiman aluetaloudellisista vaikutuksista riittävän selkeästi”, myöntää tuulivoimayhtiöiden Voimaa Tuulesta -koalitio. 

Neljän Suomessa toimivan tuulivoimayhtiön Voimaa Tuulesta -koalition tilaama kansalaiskysely toteutettiin helmi-maaliskuussa 2023 ja siinä selvitettiin suomalaisten mielipiteitä tuulivoimasta, sähköntuotannosta ja energiapolitiikasta. Kyselyn tulosten perusteella 57 % uskoi tuulivoiman rakentamisen vaikuttavan positiivisesti Suomen kuntien taloustilanteeseen, eri mieltä väitteen kanssa oli noin kolmannes suomalaisista. 

”Kyselyn tulokset osoittavat, että emme ole alana onnistuneet viestimään riittävän selkeästi tuulivoiman aluetaloudellisista vaikutuksista. Moni suomalainen on yhä epätietoinen tuulivoiman taloudellisesta merkityksestä kunnille ja maakunnille. Tuulivoiman rakentamisella on kunnille huomattavia suoria talousvaikutuksia, jotka näkyvät muun muassa verotuloissa ja työvoiman tarpeessa. Tuulivoima vahvistaa merkittävästi monien kuntien taloustilannetta ja puhaltaa elinvoimaa alueille, joiden jo uskottiin hiipuvan”, sanoo Voimaa Tuulesta -koalitioon kuuluvan ABO Windin toimitusjohtaja Aapo Koivuniemi. 

Paikallisosaamista hyödynnetään tuulivoimarakentamisessa erityisesti hankkeiden rakennus-, käyttö- ja kunnossapitovaiheissa. 

”Tuulivoimarakentamiseen liittyy monenlaista työtä, kuten esimerkiksi maansiirto- ja kaapelointityötä, puunpoistoa ja sähkö- ja betonitöitä. Työntekijät tulevat usein lähialueelta. Lisäksi tuulivoiman rakentamisella on epäsuoria vaikutuksia, sillä työmaalla työskentelevä väki tarvitsee majapaikkoja ja aterioita”, Koivuniemi sanoo. 

Esimerkiksi ABO Windin ja Infinergiesin käynnissä olevalla tuulivoimapuistotyömaalla Haapajärven Pajuperänkankaalla arviolta 85 % työntekijöistä on tullut lähialueilta Haapajärveltä, Nivalasta, Limingasta ja Ylivieskasta. Työmaalla on työskennellyt lähes 300 työntekijää rakentamistöiden eri vaiheissa. 

Tuulivoima työllistää Suomessa jo tuhansia – Hautakankaan tuulivoimahankkeen kokonaistuotantovaikutus maakuntaan kymmeniä miljoonia  

Erityisesti tuulivoimahankkeiden työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä. Suomen Ympäristökeskus Syke:n tekemässä selvityksessä tutkittiin Pyhäjärvelle suunnitteilla olevan Hautakankaan tuulivoimahankkeen talous- ja työllisyysvaikutuksia keväällä 2023. Yhteensä ABO Windin ja Infinergiesin Hautakankaan hanke työllistäisi kahdessa vaiheessa 628–881 työllistä, joista 37–61 vuotuisasti. Lukuun on laskettu välittömät, pääasiassa rakennusalaan liittyvät vaikutukset sekä välilliset vaikutukset, kuten laajemmin elinkeinorakenteeseen osuva työllisyys.

Työllistämisvaikutusten ohella tuulivoima tuo kuntiin rahaa paitsi kiinteistö- ja yhteisöverojen, myös maanomistajien vuokratulojen muodossa. Esimerkiksi maankäyttökorvauksia maksetaan tyypillisesti laajemmin kuin vain tuulivoimalan sijaintikohdan maanomistajalle, jolloin tuulivoima-alueen tuotto on siis parempi kuin saman alueen tuotto metsätalouskäytössä. Samaan aikaan metsätalouskäyttöä voidaan jatkaa tuulivoimapuiston alueella entiseen tapaan puunpuisto huomioiden. 

Hautakankaan hankkeen tuulivoimaloiden teho vaihtelee 6–10 megawatin välillä, ja tuulivoimalan kokoluokasta riippuen hankkeen välilliset ja välittömät kokonaistuotantovaikutukset maakuntaan olisivat ensimmäisessä vaiheessa 23,83–33,10 miljoonaa euroa, ja toisessa vaiheessa 67,16–93,28 miljoonaa euroa. Kiinteistöveroa hanke toisi Pyhäjärven kunnalle voimalakoosta riippuen ensimmäisessä vaiheessa 0,74–1,02 miljoonaa euroa ja toisessa vaiheessa 2,08–2,88 miljoonaa euroa. 

Tuulivoima keskeisessä osassa teollisuuden investointien varmistamisessa 

Tämänhetkisten talousvaikutusten lisäksi tuulivoima näyttelee merkittävää roolia lähitulevaisuuden mittavien teollisuuden investointien varmistamisessa ja olemassa olevien suurten työllistäjien toiminnan jatkon varmistamisessa. 

”Viime aikoina uutisoitujen teollisuuden uusien jätti-investointien – kuten erilaisten vety-, akku- ja Power-to-X-hankkeiden – ehdottomana edellytyksenä on, että meillä on Suomessa tarjolla riittävästi puhdasta ja edullista energiaa. Ja tähän tuulivoima on selkeä ratkaisu”, kommentoi Energiequellen hankekehitysjohtaja Atte Lohman. 

”Eikä kyse ole vain uusien teollisuuden alojen investoinneista ja työpaikoista, vaan edullinen energia ankkuroi myös nykyistä olemassa olevaa teollisuutta ja työpaikkoja Suomeen. Esimerkiksi Raahen terästehtaan kaltaiset toimijat työllistävät jo nykyisin valtavasti ihmisiä, ja niiden toiminnan jatkuvuuden kannalta puhdas ja edullinen energia on avainasemassa. Myös Euroopassa Suomen valttikortti energiassa on huomattu, ja esimerkiksi alkukeväästä Saksalais-suomalaisesta kauppakamarista kerrottiin, että Saksan energiaintensiivinen teollisuus etsii uusia paikkoja tehtailleen maan kalliin energian takia”, Lohman jatkaa. 

Energiaintensiivisellä teollisuudella tarkoitetaan aloja, jotka kuluttavat paljon energiaa, kuten esimerkiksi perinteiset teräs- ja kemianteollisuus. Niiden lisäksi myös muut teollisuuden alat kärsivät Keski-Euroopan kovista energian hinnoista.  

Tietoa Voimaa Tuulesta -koalitiosta: 

• Voimaa Tuulesta on Suomessa toimivien tuulivoimayhtiöiden yhteenliittymä, joka haluaa edistää tuulivoiman rakentamista Suomeen, ja johon kuuluvat Energiequelle Oy, ABO Wind Oy, Valorem ja Infinergies Finland Oy.  

• Yhtiöillä on Suomessa yhteensä toimivia ja rakenteilla olevia tuulivoimaloita 250. Valmistuessaan tuulivoimaloiden yhteenlaskettu kapasiteetti on yli 1160MW. 

• Yhtiöt ovat halukkaita kehittämään Suomen tuulivoima-alaa ja valmiita investoimaan yhteensä yli 7 miljardia euroa uuteen tuulivoimaan Suomessa. 

Lisätietoja:

Aapo Koivuniemi 
Toimitusjohtaja, ABO Wind Oy 
+358 50 521 5573  
aapo.koivuniemi@abo-wind.fi

Atte Lohman 
Hankekehitysjohtaja, Energiequelle Oy 
+358 44 721 0025 
lohman@energiequelle.fi

Tuulivoimatavoitteet saavutetaan rakentamalla tuulivoimaa myös Itä-Suomeen

Toimittaja Kyösti Jurvelin kirjoitti Kauppalehden artikkelissa 4.11.2021 Itä-Suomen vaikeuksista saada tuulivoimaa, vaikka alueella tuulivoimalle olisi kysyntää. Tuulivoimayhtiö Energiequellen mukaan Suomen tuulivoimatavoitteet voivat jäädä täyttymättä, jos Itä-Suomessa olevia alueita pidetään jatkossakin tuulivoimalta suljettuna. Militääriväki näkee asian toisin.

Tuulivoimayhtiö Energiequellen mukaan Suomen tuulivoimatavoitteet voivat jäädä täyttymättä, jos lupaprosessien valitusoikeuksia laajennetaan ja Itä-Suomen parhaimpia tuulivoima-alueita ei saada käyttöön.

”Suomessa on valtavasti alueita, jotka ovat tuulivoiman kannalta suljettuja”, sanoo toimitusjohtaja Nils Borstelmann.

Itä-Suomesta eri näkemykset

Sitran raportin mukaan tuulivoiman pitäisi nousta Suomessa kapasiteetiltaan merkittävämmäksi lähteeksi, jos Suomi aikoo yltää päästötavoitteisiinsa

”Jos Itä-Suomi pysyy tuulivoimalta suljettuna, tavoitteet jäävät saavuttamatta”, Borstelmann arvioi.

Puolustusministeriön mukaan nykykäytännöillä Suomeen voidaan rakentaa noin 14 000 tuulivoimalaa, joista lähes 3 000 voitaisiin pystyttää Itä-Suomeen

Mallia Perämereltä?

Borstelmannin mielestä yhtenä vaihtoehtona voisi olla myös se, että Suomessa olisi mahdollista laajentaa Perämeren alueella voimassa olevaa kompensaatiomaksua.

Perämerellä sähköntuottaja, jonka hallinnassa on tuulivoimala, on velvollinen maksamaan tuulivoimamaksun, jolla tutkiin voidaan tehdä tarvittavia muutoksia. Alueella vaikutukset valvontaan on selvitetty ja arvioitu ennalta, eikä arviointia lausuntomenettelyineen edellytetä.

Valtioneuvoston kesällä julkaisemassa raportissa kompensaatiomaksun laajentamisen puolesta ei kuitenkaan liputettu. Raportin mukaan haasteena on, että alueelle toteutuvien tuulivoimaloiden määrää on ennalta vaikea arvioida.

Valitusruuhkaa purkamaan

Tuulivoimayhtiöt ovat kauan valitelleet hankkeisiinsa liittyvien valitusprosessien pituutta. Liki kaikista hankkeista valitetaan, ja prosessit voivat kestää useita vuosia. Suomessa on käynnissä lakihankkeita, jotka voivat laajentaa entisestään valitusmahdollisuuksia.

”Kaikki sanovat, että luvitusta pitää helpottaa, mutta käytäntö näyttää päinvastaiselta. Asia ei koske pelkästään tuulivoimaa, vaan koko energiajärjestelmää. Tämä on riski Suomen kilpailukyvyn kannalta”, Borstelmann sanoo.

Hänen mukaansa oikeusasteiden resursseja pitäisi kasvattaa, jotta valitukset voitaisiin käsitellä nykyistä nopeammin.

”Nyt tilanteemme näyttää Suomessa hyvältä. Meidän pitää kuitenkin katsoa useita vuosia eteenpäin. Mitkä ovat investointiemme tuottomahdollisuutemme täällä tai vastaavasti muualla”, Borstelmann toteaa.

Etuja paikallisille

Hänen mukaansa tuulivoimalapuistojen hyväksyttävyyttä voidaan lisätä sillä, että niiden vaikutuspiirissä asuvat ihmiset voidaan sitouttaa hankkeisiin.

”Saksassa meillä on hankkeita, joissa alueen ihmiset voivat osallistua tuulivoimalan investointiin tai he voivat saada sähkönsä edullisemmin”, Borstelmann kertoo.

Hän toivoo, että vastaaville toimille voitaisiin myös Suomessa avata nykyistä parempia mahdollisuuksia.

Lue Kauppalehden juttu täältä.

Itä-Suomikin haluaa lisää tuottavaa tuulivoimaa

Toimittaja Juha Honkonen kirjoitti Uutissuomalaisen artikkelissa 19.10.2021 Itä-Suomen halusta pystyttää tuulivoimaa nykyistä selvästi enemmän, mutta esteeksi nousevat tuulivoimayhtiöiden mukaan usein Puolustusvoimien tutkat. Asia koetaan epätasa-arvoisena, ilmenee Uutissuomalaisen alueen maakuntajohtajille tekemästä kyselystä.

Pohjanmaalla jotkut tähän asti selvitystilaa lähentyneet kunnat ovat pelastaneet taloutensa tuulivoiman kiinteistöverotuottojen ansiosta. Neljä Pohjanmaan maakuntaa vastaavat 75:tä prosenttia Suomen tuulivoimakapasiteetista.

”Maakuntaamme jää kuntia, jotka eivät pääse hyödyntämään niin tuulivoimarakentamisen positiivisia imago- ja päästötasevaikutuksia kuin vero- ja vuokratulojakaan”, kertoo Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen.

”Itäinen Suomi on jäänyt jälkeen tuulivoimainvestoinneissa, mikä lisää entisestään eriarvoisuutta kuntien välillä maan eri osissa”, Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen sanoo.

Suomen tuulivoimayhdistyksen ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran mukaan Itä-Suomessa olisi tuulivoimalle suuri potentiaali.

Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa tuulivoimapuistoja ei ole lainkaan

”Mikäli Itä-Suomi jää pysyvästi tuulivoiman mustaksi alueeksi, tulisi miettiä alueelle oikeudenmukainen kompensaatio, koska maanpuolustuksen intressi palvelee koko Suomea tasapuolisesti”, ehdottaa Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen.

”Etelä-Savo on ainoita maakuntia, joissa ei vielä ole teollisen mittakaavan tuulivoimaa. Päästöttömän energian tarve on suuri, ja tuulivoima voisi olla keskeinen ratkaisu”, Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen sanoo.

Tuulivoima kaikkein potentiaalisin sähköntuotantokeino

Sitran lokakuussa julkaiseman selvityksen mukaan maalla oleva tuulivoima on kaikkein potentiaalisin sähköntuotantokeino. Se on edullisinta ja päästötöntä. Sähköntuotannossa tuulivoiman osuus kasvaa selkeästi suurimmaksi jo vuoteen 2035 mennessä, yltäen Sitran skenaariossa jopa 73 prosenttiin 2050. Maakunnissakin on tehty tuulivoimaselvityksiä.

”Juuri valmistunut tuulivoimaselvitys osoittaa, että jopa yli 20 prosentin tavoitteeseen (kokonaissähköntuotannosta) on mahdollista päästä”, Pohjois-Savon Korhonen vastaa.

Tuulivoimaa rakentavasta ABO Windistä havainnollistetaan, että kun Pohjois-Pohjanmaalla on kehitteillä yli 1 800 voimalaa, esimerkiksi Pohjois-Karjalassa niitä on vain 16.

”Rakentamista pitäisi hajauttaa. On vähän höhlää, että tuotanto on pohjoisessa, vaikka asutus on etelässä”, toimitusjohtaja Aapo Koivuniemi sanoo.

Pohjoinen–etelä-suuntaista siirtokapasiteettia tarvitaan ABO Windin mukaan lisää. Itä-Suomen lisäksi myös monella muulla alueella tuulivoiman määrä on hyvin alhainen. Jatkossa tilanne on kuitenkin toinen, sillä esimerkiksi Keski-Suomessa on käynnissä 20 eri tuulivoimapuistohanketta. Yhdessä puistossa voi olla jopa kymmeniä tuulivoimaloita.

Yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa

Vaikka Itäisen Suomen maakuntajohtajat haluaisivat alueelleen nykyistä enemmän tuulivoimaa, myös Puolustusvoimia ymmärretään.

”Turvallisuuspolitiikka on meillekin tärkeintä – aluekehitys vasta kakkosena. Luotamme erittäin hyvään yhteistyöhömme Puolustusvoimien kanssa. En missään tapauksessa kyseenalaista Puolustusvoimien asiantuntemusta asiassa”, Kymenlaakson maakuntajohtaja Jaakko Mikkola sanoo.

”Meillä on luottamus Puolustusvoimien asiantuntemukseen. Asia ratkeaa yhteistyössä”, kommentoi Pohjois-Karjalan Hirvonen.

Lue Uutissuomalaisen juttu täältä.

Sijoittajatkin haistoivat vedyn mahdollisuudet – Teknologiaa kehittävien yhtiöiden kurssit nousukiidossa

Toimittaja Henri Koponen kirjoitti Kauppalehden artikkelissa 16.12.2020 vetyteknologiaan sijoittamisen tärkeydestä juuri nyt. Tuulivoiman kanssa tehtyä virhettä ei pidä toistaa Suomessa, sillä hidas reagointi ja tiukka sääntely voivat johtaa myös vetytalousinvestointien ajautumiseen muualle, varoittavat tuulivoimakehittäjät.

”Tanska voitti Vestaksen kanssa pelin. Se johtuu siitä että siellä lähdettiin hyvin aikaisessa vaiheessa kasvattamaan kotimarkkinaa. Vestas pääsi testaamaan tuotteensa ja tuottamaan tuulivoimaa vuosikymmen ennen monia kilpailijoita. Vaikka silloin tuntui siltä, ettei se ole kannattavaa”, summaa Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen.

Tanskalainen tuuliturbiinivalmistaja Vestas on nyt yksi maailman johtavista tuulivoimatoimijoista. Yhtiön markkina-arvo on yli 30 miljardia euroa, ja se teki vuonna 2019 yli 12 miljardia euroa liikevaihtoa. Yhtiö muodostaa jo tuntuvan siivun koko pienen maan bruttokansantuotteesta.

Savolaisen mukaan Suomellakin oli tuulivoimatoimijoita, joista olisi voinut tulla suuria. ”Jäimme kelkasta, sillä kotienergiamarkkinoita ei ehditty saada kasaan, vaikka meillä oli paljon paremmat olosuhteet kuin Tanskassa. Silloin tuulivoima nähtiin meillä eräänlaisena puuhasteluna, jolla ei ole näköpiirissä tulevaisuutta.”

Vaikka vetytalous otetaan nyt ajatuksen tasolla vakavammin, lopputulos uhkaa olla sama.

"Emme ole Euroopan eturintamassa miltään osin tässä.”

Vetyosakkeet kovassa nosteessa

Maailmalla moni yhtiö on jo haistanut vedyn tuomat mahdollisuudet, ja viimeistään tänä vuonna kyytiin ovat hypänneet myös sijoittajat. Yksi alan pioneereista on yhdysvaltalainen Plug Power, joka kehittää erityisesti liikenteessä hyödynnettävää akkukennoteknologiaa. Yhtiön markkina-arvo on lähes kymmenkertaistunut tänä vuonna.

Kovassa nosteessa on ollut myös norjalainen Nel ASA, joka kehittää ja myy teknologioita puhtaan vedyn tuottamiseen, säilöntään ja jakeluun. Kyseessä ei ole uusi tulokas, sillä yhtiön juuret ulottuvat vuoteen 1927.

Vaikka monen yhtiön arvostus on jo kipurajalla, ennusteissa on nousunvaraa. EU:n vetystrategiassa arvioidaan, että vetyteknologia voisi kattaa neljänneksen maailman energiantarpeesta vuoteen 2050 mennessä.

Analyysitalo Barclays laskee vetymarkkinan kasvavan siihen mennessä 70 miljoonasta tonnista vuodessa jopa 800 miljoonaan tonniin vuodessa. Jaettavana olisi pyöreästi lähes 1 000 miljardin euron markkina.

Lue Kauppalehden juttu täältä.

Vetytalous on luomassa miljardien eurojen markkinan, johon Suomen olisi syytä ehtiä mukaan

Toimittaja Henri Koponen kirjoitti Kauppalehden artikkelissa 16.12.2020 vetytalouden tulevaisuudesta ja sen tärkeästä roolista tulevaisuuden energiamarkkinoilla. Tuulivoimakehittäjien ja asiantuntijoiden mukaan teollisen mittaluokan pilotointeja tulisi saada käyntiin jo nyt, mikäli kelkassa halutaan pysyä.

Suomi on moneen muuhun Euroopan maahan nähden jo hälyttävästi jälkijunassa vetytaloudessa, sanoo Megatuuli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen.

”Tuotannollisia vetyinvestointeja ja edistyksellisiä toimia markkinan luomiseksi ei ole tehty Suomessa vielä laisinkaan, vaikka syytä olisi”, Savolainen summaa. Esimerkiksi Saksa on ilmoittanut yhdeksän miljardin euron, Ranska seitsemän miljardin ja Espanja kymmenen miljardin euron investoinneista vetyteollisuuteen.

”Energiamurros on tehtävä joko viivytellen pakon edessä tai siten että otetaan sieltä ne liiketoimintamahdollisuudet irti mitä otettavissa on.”

Miksi juuri tuulivoimakehittäjät katsovat nyt vetytalouteen?

Vihreän vedyn tuottaminen tapahtuu elektrolyysillä, joka vaatii vettä ja paljon uusiutuvaa sähköä. Vettä Suomessa riittää, ja tuulivoimatuotannon määrä on jo olemassa olevien luvitusten myötä jopa kaksinkertaistumassa. Vety auttaa ratkomaan ongelmaa tuulivoiman varastoinnissa.

”Suomesta on tulossa yksi Euroopan parhaista tuulivoiman tuotantoalueista. Ja meidän energianvientimahdollisuutemme tulee linkittymään vetytalouteen, josta syntyy automaattisesti miljardien vientimarkkina. Vedyn tuotantolaitosten ympärille syntyy seuraava investointiaalto tuulivoiman ohella”, Savolainen sanoo.

Tukirahaa tarjolla runsaasti

Markkinaehtoisesti pilottihankkeet vedyn tuottamiseksi eivät vielä ole kannattavia, vaan ne vaativat julkista rahaa. Tämä on huomioitu ainakin EU:n seuraavina vuosina jaettavan elvytysrahan yhteydessä. Paketissa vetyteollisuus on yksi pääkohteista, kun Euroopassa etsitään keinoja hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi.

EU:n vetystrategiassa tuotantoon lasketaan 24–42 miljardin euron investointitarve kuluvan vuosikymmenen aikana. Konkreettisissa strategioissa on monen mielestä vielä toivomisen varaa.

”Koronamiljardien tilanne on sikäli absurdi, että meillä on kasoittain rahaa eikä varmuutta siitä, mihin sitä pitäisi käyttää. Jopa vahva tahdonilmaisu julkiselta sektorilta olla mukana vetytalouden edistämisessä veisi aika pitkälle”, sanoo ABO Windin toimitusjohtaja Aapo Koivuniemi.

”On pidettävä huolta siitä, ettei tukiraha mene vanhan energiantuotannon tukemiseen.”

Teollisen mittaluokan hankkeita saatava käyntiin

Vaikka monessa maassa on jo tehty päätöksiä isoista investointisummista, hankkeet eivät vielä ole toiminnassa, muistuttaa LUT-yliopiston professori Jarmo Partanen.

Pohjoismailla on etu edullisessa ja puhtaassa sähkössä, ja potentiaali kasvaa. Esimerkiksi Saksassa energia on huomattavasti kalliimpaa. Vaikka siellä on tuulivoimaa monikymmenkertainen määrä, tuotanto-olosuhteissa se ei pärjää Suomelle tai Ruotsille.

”Ei Suomi ole kelkasta pudonnut. Markkinaa tulisi kuitenkin olla mieluummin kärkijoukossa kehittämässä eikä seuraajana. Teollisen mittaluokan pilotointeja pitäisi saada nopeasti liikkeelle”, Partanen sanoo.

Partasen mukaan investoinnit tulee tehdä hyödyntäen Suomen vahvuuksia. Vedyn tekemiseen tarvittava teknologia ei ole uutuus, ja sitä pilotoidaan isossa mittakaavassa ympäri Eurooppaa. Suomessa voitaisiin sen sijaan keskittyä vedyn jalostamiseen pidemmälle.

”Täällä on mahdollisuus tehdä kilpailukykyisesti synteettisiä polttoaineita. Nimenomaan sillä reitillä on edettävä mieluummin nopeasti kuin hitaasti, ja asian opettelussa on kiire.”

Synteettisiä polttoaineita valmistetaan vedystä ja hiilidioksidista. Suomessa on tarjolla paljon pistemäisiä, biopohjaisia hiilidioksidilähteitä etenkin metsäteollisuudessa. Vetyteollisuudessa vety on siis jalostusketjussa alimpana, ja eteenpäin jalostettaessa erilaisiksi polttoaineiksi ja kemianteollisuuden tuotteiksi sen tuotearvo kasvaa.

Partasen mukaan vetytalouden edistämisessä korostuu nyt kaksi asiaa: sopivan kokoinen investointituki ja ennen kaikkea liiketoimintaympäristön regulaatio.

”Jos annetaan vain tuki, muttei luoda toimivaa markkinaa, pitäisi tukirahaa laittaa ihan tolkuttomasti. Jos biopohjaisen hiilidioksidin jalostamisessa saadaan kehitystyö tehtyä siten, että ollaan kilpailukykyisiä, investoinnit tapahtuvat yksityisellä rahalla. Yhteiskunnan ei tarvitse silloin sitä rahoittaa, mutta sen on luotava toimintapuitteet ja regulaatio.”

Kansallinen strategia puuttuu

Suurta liiketoimintaa vedystä tulee vasta seuraavien vuosikymmenten kuluessa. Se ei Partasen mukaan tarkoita, että on varaa odottaa.

Itse vetytuotantoa suurempi markkina investointien ja työpaikkojen suhteen voi olla siinä tarvittavien teknologioiden, laitteiden ja järjestelmien kehittäminen ja vieminen ympäri maailmaa. Se edellyttää, että suomalaiset toimijat saavat opin jo ajoissa.

Tulevan vetybuumin ovat haistaneet jo ainakin Fortum, Neste ja Wärtsilä. Teräsyhtiö SSAB on aloittanut hankkeen fossiilivapaan teräksen tuottamiseksi sähkön ja vedyn avulla.

Sitten tarvitaan vielä strategia. Suomella on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, muttei kansallista vetystrategiaa.

”Tämä on vähän tällainen toivomusten tynnyri, että mitä esimerkiksi elpymisrahoilla halutaan rahoittaa, mutta strategiset linjaukset ovat vielä korkealla abstraktiotasolla. Sieltä on tultava pari tasoa alaspäin ja päätettävä, mihin alueisiin panostetaan”, Partanen sanoo.

Vielä ei riitä päätös siitä, että tuotetaan vetyä ja viedään vetyä. Sen sijaan strategiavalinnalla voidaan jo nyt päättää jalostaa vetyä korkeamman jalostusasteen tuotteiksi niillä keinoilla, joissa Suomella on kilpailuetu.

Lue juttu Kauppalehden sivuilta täältä.