Tuulivoima on mullistamassa Suomen energiamarkkinat

Helsingin Sanomien toimittaja Jarno Hartikainen kirjoitti 31.10.2018 tuulivoimaa koskevista tulevaisuuden visioista. Suomessa tuulivoimalle povataan nopeaa kasvua sekä entistä suurempaa roolia Suomen energiapaletissa.

Fingridin asiantuntijat ja Aalto-yliopiston tutkijat uskovat tuulivoiman roolin kasvamiseen ja kertovat artikkelissa:

”Väitän, että tuulivoiman rooli tulee Suomessa olemaan huomattavasti isompi kuin aiemmin on ajateltu”, sanoo kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

”Liikenne ja lämmöntuotanto pitäisi sähköistää, ja samaan aikaan fossiilisia pitää korvata. Suomen oloissa se tarkoittaa ennen kaikkea tuulivoiman lisäämistä”, sanoo Aalto-yliopiston Karoliina Auvinen, joka työskentelee tulevaisuuden energiajärjestelmiä tutkivassa Smart Energy Transition -hankkeessa.

Maatuulivoima on Suomessa ylittämässä kaupallisen kannattavuuden kynnystä, ja ensimmäiset päätökset ilman valtion tukea rakennettavista tuulivoimaloista on jo tehty. Suomeen on syntymässä kovaa vauhtia lisää tuulivoimaa muun muassa Tuuliwatin, Megatuulen, Googlen ja Ikean toimesta. Useat muutkin yhtiöt valmistelevat paraikaa markkinaehtoisia hankkeita. Tuulivoiman potentiaalin kasvua Suomessa selittää ennen kaikkea uudet korkeammat voimalat, jotka yltävät parempiin tuuliolosuhteisiin metsien yläpuolella ja pystyvät aiempaa paremmin hyödyntämään myös heikkoja tuulia.

Vauhtia investoinneille antavat teknologinen kehitys, sähkön hinnan nousu ja päästöjen kallistuminen yli 20 euroon EU:n päästökaupassa. Suomen kaupallisesti kannattava tuulivoimapotentiaali on noin viisikertaistunut runsaassa kymmenessä vuodessa kehittyneen teknologian myötä. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehtyjen laskelmien mukaan maalle rakennettava tuulivoima on edullisin tapa rakentaa uutta sähköntuotantoa Suomessa. Sääriippuvaisen tuulisähkön tuotannolla on tietysti omat haasteensa, mutta sähköverkon kulutuksen ja tuotannon tasapainottamiseen voisi löytyä lupaava ratkaisu kaukolämmöstä.

VTT on arvioinut, että kaupallisesti järkevillä kustannuksilla 2000-luvun alun tuulivoimaloilla Suomessa voitaisiin tuottaa tuulisähköä enimmillään 16 terawattituntia vuodessa. Nykyaikaisilla voimaloilla vuosituotanto voisi olla peräti 86 terawattituntia. Määrä vastaa suuruusluokaltaan Suomen vuotuista sähkönkulutusta. Nykyhallituksen toimilla tuulivoiman vuosituotannon arvioidaan ensi vuosikymmenen aikana nousevan viime vuoden vajaasta viidestä terawattitunnista kahdeksaan terawattituntiin.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen tavoite vuodelle 2030 on kuusinkertaistaa nykyinen tuulivoimatuotanto Suomessa eli yltää yhteensä 30 terawattituntiin. Tällainen kasvukäyrä muuttaisi koko Suomen energiajärjestelmän, ja riippuvuuttamme tuontisähköstä olisi syytä tarkastella uudelleen. Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen uskoo, että Suomi voisi olla jo merkittävä sähkön viejä vuona 2030. Sähkön tuonti ei päättyisi kokonaan, mutta etenkin talvikuukausina sähköä riittäisi myös vientiin. Vientihaaveet edellyttäisivät kuitenkin uusia siirtoyhteyksiä ja integroitumista valtion rajojen ulkopuolelle.

Asiantuntijoiden mukaan tuulivoima on Suomessa kannattavaa yhä uusilla alueilla. Nyt ollaankin pisteessä, jossa tuulivoima on valmis ottamaan uuden harppauksen.

Lue lisää

Tuulivoima-alalta yllätysehdotus – ei tukia vaan takaus

Talouselämän toimittaja Matti Kankare kirjoitti 11.10. Voimaa Tuulesta -puhemiehen ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolaisen tuulivoimaa koskevasta ehdotuksesta, jolla mahdollistettaisiin pitkäaikaisten sähkönostosopimusten (PPA) yleistyminen Suomessa. Ehdotuksessa valtio suorien tuulitukien sijaan antaisi takauksen tuulihankkeen rahoittajalle sähkön hintariskin sekä ostajan vakavaraisuuden ja maksukyvyn alentumisen varalta. Takausmallilla Suomessa pystyttäisiin edullisesti ja markkinaehtoisesti rakentamaan huomattavasti enemmän tuulivoimaloita.

”Jos minä olen sijoittamassa sataa miljoonaa euroa tuulivoimalahankkeeseen esimerkiksi yritykselle tarjottavalla sähkön PPA-sopimuksella 15 vuodeksi, niin kyllähän tällaisen hankkeen rahoittaja tarvitsee varmuuden siitä, että tämän sähkön ostaja pystyy maksamaan sopimuksen mukaisesti. Esimerkiksi paljon julkisuudessa ollut Google on varmasti pankinkin mielestä turvallinen maksaja. Yhtiöitä on kuitenkin monen kokoisia”, Savolainen kertoo.

Suomalaisten suurten ja keskisuurten yritysten on Savolaisen mielestä mahdotonta täyttää vakavaraisuuden ja luottoluokituksen suhteen 10–15 vuoden pituisten PPA-sopimusten kriteerejä. Valtion takauksella Suomeen pystyttäisiin rakentamaan tuulivoimakapasiteetti, jota sähköntuotannon osalta tarvitaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.

Yritykset saavat PPA-sopimuksilla ennustettavaa, markkinahinnan vaihtelulta suojattua, halpaa ja päästötöntä tuulisähköä sopimuksen keston ajan. Savolaisen mukaan tuulivoima ei tarvitse tukia, mutta valtion tulisi olla mukana kantamassa sähkön poliittista hintariskiä.

Lue lisää

Suomi-tuulta Saksaan? Uniper-kauppa avaisi mahdollisuuden puhtaan energian vientiin

Talouselämän toimittaja Anna-Kaisa Urpelainen kirjoitti 12.10. Fortumin Uniper-kaupan vaikutuksista. Urpelaisen haastattelema Voimaa tuulesta -ryhmän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen näkee Uniper-kaupassa positiivisia mahdollisuuksia suomalaiselle uusiutuvan energian tuotannolle.

Saksassa ongelmana tällä hetkellä on ratkaista, miten luopua ruskohiilen käytöstä. Fortumille avautuu Uniper-kaupan myötä mahdollisuus kasvaa isommaksi tekijäksi uusiutuvissa energiamuodoissa, kuten tuuli- ja aurinkovoimassa. Samaan aikaan Suomen ja Keski-Euroopan energiamarkkinat voisivat yhdentyä, ja Suomelle voisi avautua mahdollisuus kehittyä puhtaan energian viejäksi.

Savolainen muistuttaa, että Suomessa on jo kaavoitettu 10 000 megawatin edestä tuulivoimahankkeita, joilla voitaisiin hänen mukaansa hyvänä tuulisena päivänä tuottaa jopa sata prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Samaan aikaan Suomeen on tulossa myös lisää ydinvoimaa ja täällä on jo muutakin hyvää sähkön tuotantoa, joten edellytyksiä sähkönvientiin on selvästi. Suomessa ei ole Savolaisen mukaan ongelmia sähkön riittävyyden kannalta.

”Suomi on yksi Euroopan parhaista paikoista tehdä tuulivoimaa. Markkinaedellytyksen ollessa normaali, voimme rakentaa tämän kaavoitetun 10 000 megawattia seuraavan seitsemän vuoden aikana Odotamme vain sitä hetkeä, että päästäisiin rakentamaan.”

Lue lisää
(Vain Talouselämän tilaajille)

Uuteenkaupunkiin nousee hiljainen tuulipuisto

YLE Turun sekä Uudenkaupungin Sanomien toimittajat kävivät tutustumassa tuulipuistoon, joka on rakenteilla Uudenkaupungin Muntilaan. Työmaalla toimittajia odottivat juuri saapuneet turbiinien osat sekä tuulipuiston rakennuksesta vastaavan ABO Windin maajohtaja Aapo Koivuniemi, joka on yksi Voimaa tuulesta -yhtiöryhmän puhemiehistä. Koivuniemi perehdytti toimittajat tuulipuiston rakennusvaiheisiin.

Paikallisten kiinnostus Muntilaan nousevaa tuulipuistoa kohtaan on ollut suurta, eikä valituksia ole juurikaan tullut. Alueella on parannettua maastoa ja teitä, jotta kuljetukset ja voimaloiden pystytykset hoituisivat hyvin. Lokakuussa tuulivoimalat nousevat pystyyn ja marraskuussa Muntilassa käynnistyy sähköntuotanto. Uudet tuulivoimalat ovat teknologiakehityksen tuloksena aiempia malleja huomattavasti hiljaisempia.

– Melurajat alittuvat suurin piirtein 500 metrin etäisyydellä voimaloista. Silloinkin tietenkin voimalasta saattaa kuulua ääntä tietynlaisella kelillä, mutta äänen ei pitäisi olla häiritsevää.

Lue lisää

LAUSUNTO UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTANTOTUEN TARJOUSKILPAILUSTA

Lausuntopyyntö TEM/1753/03.01.01/2017

Voimaa Tuulesta –yhteenliittymä kiittää mahdollisuudesta lausua uusiutuvan energian tuotantotuen tarjouskilpailuista. Pidämme esitystä teknologianeutraalin tarjouskilpailun järjestämisestä hyvänä ja huolellisesti valmisteltuna sekä tärkeänä askeleena kohti markkinaehtoisempaa energiantuotantoa. Tarjouskilpailulle määritelty 2 TWh sähköntuotantotavoite on kuitenkin vaatimaton ottaen huomioon Suomen merkittävän uusiutuvan energian hankepotentiaalin. Jokainen MW uutta kapasiteettia parantaa energiaomavaraisuutta ja vaikuttaa talouteen positiivisesti sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.

Luonnoksessa määritellyt kilpailutuksen raamit; sähkön kokonaistuotannon tavoite, rajaus uusiin tuotantolaitoksiin sekä ehdotettu 4 vuoden tarkasteluväli tukevat hallituksen asettaman kokonaistavoitteen saavuttamista.

Jatkovalmistelussa pyydämme kiinnittämään huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin.

1. Pidempi tukiaika laskee kokonaiskustannuksia ja varmistaa uusiutuvien käytön pidemmäksi aikaa

Investointipainotteisissa tuotantomuodoissa merkittävä kustannus muodostuu rahoituskustannuksista. Pidemmän ajanjakson takuuhinta pienentää investoinnin riskiä sähkön hinnan vaihtelulle rahoittajien silmissä, jolloin hankkeen rahoituskulut ovat merkittävästi alhaisemmat (kts. kuva 1). Tällöin hankkeet voidaan toteuttaa alhaisemmalla valtion tuella riippumatta sähkön hinnasta. Valtion kannalta kustannustehokkain olisi 15-20 vuoden tukiaika, joka on käytössä samankaltaisissa järjestelmissä lähes kaikkialla Euroopassa.

Pidempi tukiaika varmistaa myös tukeen oikeuttavien uusiutuvien polttoaineiden käytön pidemmäksi aikaa. Lyhyempi tukiaika pitää sisällään riskin joidenkin laitosten siirtymisestä muuhun kuin uusiutuvaan polttoaineeseen tukiajan päätyttyä, kuten hallituksen esityksessäkin mainitaan.

2. Tukea saava sähkö on tuotettava 100 prosenttisesti hyväksyttävillä uusiutuvilla raaka-aineilla

Lakiluonnoksessa edellytetään preemiojärjestelmään hyväksyttyjen biopolttoainevoimaloiden käyttävän vähintään 90 % hyväksyttäviä raaka-aineita. Johdonmukaista olisi vaatia uusiutuvan sähköntuotannon tukijärjestelmän piiriin hyväksytyiltä voimalaitoksilta raaka-aineiden käytössä 100 % hyväksyttyjen polttoaineiden osuutta, mikäli sähkön tuottaja on oikeutettu tukeen. Muutoin tukea voi ohjautua myös fossiilisille polttoaineille tai arvokkaan ainespuun käyttämiseen energian lähteenä.

3. Tasapuoliset edellytykset kilpailuun taattava eri tuotantomuodoille

Kaikki muut uusiutuvien energian tuet on lopetettava tai otettava huomioon tarjouksia arvioitaessa. Kilpailutuksessa on syytä kiinnittää huomiota myös epäsuoriin tukiin, kuten polttoaineen hankintaan kohdistuviin tukiin, sekä eri tuotantomuotojen verokohteluun. Esimerkiksi tuulivoimapuistojen kiinteistövero uhkaa nousta jopa 3,5 %:in, mikäli käsittelyssä olevat lakiesitykset2 hyväksytään, kun taas CHP-laitoksia vastaava verorasite ei koske. Verotuilla ei saa vääristää teknologianeutraalin kilpailutuksen asetelmaa.

4. Lupien voimassaolovaatimukseen mahdollisuus myös jatkoajan hakemiseen

Lakiluonnoksessa mainittu hankkeiden voimassa olevien rakennuslupien vaatimus on tärkeä edellytys kilpailutuksen onnistumiselle. Huomioitavaa on kuitenkin, että kilpailutukseen voivat osallistua myös hankkeet, joiden rakennuslupaan täytyy mahdollisesti hakea jatkoaikaa. Käytännössä rakennusluvat on usein haettu jo hyvissä ajoin ennen kilpailutusta ja tällöin niiden voimassaolo voi päättyä ennen projektin valmistumista, jolloin rakennusluvalle haetaan jatkoaikaa. Näiden, käytännössä jo luvitettujen hankkeiden rajaamien kilpailutuksen ulkopuolelle vähentäisi kilpailutukseen osallistuvien hankkeiden määrää ja todennäköisesti nostaisi hintatasoa.

Muilta osin kannatamme lakiluonnoksessa kilpailutukseen osallistujille määriteltyjä ehtoja.

 Lähteet:
1 Aures Horizon 2020, Auctions for Renewable Energy Support: Lessons Learnt from International Experiences, 2016, s. 24-25). 2 Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä tuulivoimaloiden kiinteistöveron korotus voimalaitosverokantaan (HE 96 2017 vp), joka on tällä hetkellä 3,1 %. Samaan aikaan Valtiovarainministeriössä on valmistelussa myös voimalaitosten kiinteistöverokannan ylärajan nosto 3,1 %:sta 3,5%:in (VM099:00/2017).

Tuulivoiman tukijärjestelmä menee uusiksi

Ylen toimittaja Antti Koistinen kirjoitti 22. syyskuuta hallituksen esittämästä uudenlaisesta tukimallista uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetulle sähkölle. Nykyinen tuotantotuki, syöttötariffijärjestelmä, sulkeutuu uusilta hankkeilta lähivuosina. Sitä on jälkikäteen arvosteltu veronmaksajille kalliiksi.

Nykymallissa esimerkiksi tuulivoimaa tuetaan maksamalla valtion varoista tuottajille tavoitehinnan ja markkinahinnan erotus, eli niin sanottu takuuhinta. Jatkossa tuotantotuet aiotaan kilpailuttaa ja tukea maksaa ainoastaan halvimmalla uusiutuvaa sähköä tuottaville hankkeille. Tavoitteena on varmistaa, että Suomeen syntyy uutta uusiutuvan sähkön tuotantokapasiteettia 2020-luvulla, ja että Suomi saavuttaa EU:ssa sovitut uusiutuvan energian tavoitteet.

Voimaa tuulesta -ryhmän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolaisen mukaan uusiutuvan energiatuotannon hankkeita on kaavoitettu Suomessa yhteensä 10 000 megawatin tehon edestä. Jos mukaan lasketaan suunnittelupöydällä olevat hankkeet, määrä nousee jopa 20 000 megawattiin. Savolainen sanoo toimialan alkavan jo nyt valmistella omien hankkeiden rakentamista, kun lain todennäköisestä tulosta on saatu selvyys.

Jos koko kahden terawattitunnin potti tuotettaisiin tuulivoimalla, Suomeen nousisi arviolta 200 uutta tuulivoimalaa. Savolaisen mukaan tämä tarkoittaisi noin miljardin euron investointeja Suomeen.

– Kahden terawattitunnin osalta puhutaan noin miljardin euron investoinneista Suomeen. Tästä arviolta noin puolet, eli 500 miljoonaa euroa, jäisi kotimaahan, Savolainen sanoo.

Savolainen myös ennakoi tuulisähkön tuottamisen halpenevan jonkin verran jatkossakin voimaloiden napakorkeuden kasvaessa.

Lue lisää

Tuulivoimatuet eivät kaada sähkömarkkinoita

Kauppalehden toimittaja Miina Viljanen kirjoitti 12. heinäkuuta siitä, miten syöttötariffeilla tuettua tuulivoimaa syytetään sähkömarkkinoiden pilaamisesta. Tuulivoima painaa Pohjoismaissa sähkön hintaa alas lähes 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä tehden uusista investoinneista kannattamattomia.

Voimaa tuulesta -ryhmän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolaisen mukaan vika ei ole tuulivoiman tuissa, vaan järjestelmässä. Savolaisen mukaan sähkömarkkinat eivät koskaan ole olleet markkinaehtoisia vaan ovat perustuneet niukkaan sähköntarjontaan pitäen hinnan korkealla. Tuulivoiman vuoksi tarjontaa ei voi eikä kannata säännellä, sillä tuotantokustannukset ovat liki nollassa.

Tuulivoimaa ei voi Savolaisen mukaan syyttää kustannustehokkuuden puutteesta, sillä tuulivoimalan tehokkuus on viidessä vuodessa tuplaantunut. Samoilla investoinneilla tuotetaan nykyisin kaksinkertainen määrä tuulivoimaa.

Jos hinta edelleen laskee, yksi malli tuulivoimaloiden rahoitukseen on hiilitonnin kustannusten kasvattaminen, mikä nostaisi sähkön hintaa koko Euroopassa. Kun fossiilisista polttoaineista on siirrytty voittopuolisesti uusiutuvaan energiaan, ei päästökauppa enää toimi hinnan nostajana.

– Silloin voisi siirtyä kokonaan teknologianeutraaliin kilpailutukseen, jossa halvimmalle tuottajalle myönnetään reilu takuuhinta, Savolainen sanoo.

Lue lisää

Suomi tuojamaasta sähkönviejäksi tuulivoimalla

Suomessa on paremmat olot tuulivoimalle kuin Euroopassa keskimäärin, kertoo Voimaa Tuulesta -ryhmän puhemies Seppo Savolainen Kauppalehdelle (12.7.2017). Suomi voisi tuottaa Euroopan edullisinta sähköä ja viedä sitä maihin, joissa pyritään korvaamaan hiilivoimaa uusiutuvalla energialla.

Vientipotentiaalia löytyy Savolaisen mukaan etenkin Keski-Euroopasta, jossa suurin sähköntuottajamaa Saksa tuottaa puolet sähköstään hiilivoimalla. Saksassa tuulivoimakapasiteettia on jo yhteensä yli 50 000 MW eikä enempää Savolaisen mukaan juuri mahdu.

Noin kymmenen vuoden kuluttua Suomi voisi Savolaisen mukaan korvata yli viidesosan Saksan ruskohiilen tuotannosta ja netota sillä noin neljän miljardin euron vuotuiset tuotot. Päästökaupan tonnihinnan nosto voisi kohottaa hinnan yli 60 euroon megawattitunnilta vuoteen 2025 mennessä.

Suomen 85 terawattitunnin vuotuisesta sähkönkulutuksesta neljäsosa katetaan tuonnilla. Savolainen uskoo, että tulevaisuudessa jopa sata prosenttia sähkönkulutuksesta olisi tuotettavissa tuulivoimalla. Voimaa tuulesta -ryhmä on valmis investoimaan Suomeen kaksi miljardia euroa. Yhteensä Suomeen on suunnitteilla yli 11 000 MW:n edestä tuulivoimahankkeita.

– Määrä on edelleen tuplattavissa, jolloin sähköä riittäisi jo vientiinkin asti, Savolainen sanoo.

Lue lisää
 

Pidempi uusiutuvan energian tuki on veronmaksajille edullisempi

Talouselämän toimittaja Matti Kankare kirjoitti 12. toukokuuta (18/2017) siitä, miten Suomessa uusiutuvan energian tukimekanismista käydään kovaa keskustelua. Alan toimijoilla on tukimekanismista eri näkemyksiä. Esimerkiksi Fortum kannattaa lyhyttä 8–10 vuoden tukiaikaa. Tuulivoiman tuottajilla näkemys tukiajasta on kuitenkin toinen. Voimaa tuulesta -ryhmän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolaisen mukaan vähiten veronmaksajien rahaa kuluu tukimekanismiin, jos tukiaika on 20 vuotta.

– Pidempi aikajänne alentaa selvästi sijoittajien ja rahoittajien tuottovaatimuksia, Savolainen sanoo.

Voimaa tuulesta -ryhmän tekemien esimerkkilaskelmien mukaan 12 vuoden tukiaikana valtion tuki nousisi keskimäärin 22,4 euroon megawattitunnilta, mutta 20 vuoden tukiaika pudottaisi tukimäärää ja jäisi keskimäärin 6,1 euroon megawattitunnilta.

Kankareen haastatteleman uuden asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa uuden uusiutuvan energian tuotantotukea koskevan lain valmistelun vasta tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaittaselvityksen jälkeen.

Tiilikainen toteaa artikkelissa haluavansa tutustua rauhassa uusiutuvan energiaan tukimekanismimalleihin.

– Järjestelmän tulee olla veronmaksajille mahdollisimman edullinen, ministeri Tiilikainen sanoo.

Sähköstä vientituote tuulivoiman ansiosta

Sähköstä voi tulla Suomelle vientituote tuulivoiman ansiosta, uskoo Voimaa tuulesta -ryhmän puhemies ja Megatuuli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen Keskisuomalaisessa (6.4.).

Savolaisen mukaan yritykset ovat valmiita sijoittamaan Suomeen, koska Pohjoismaat ovat Euroopan parhaita paikkoja tuottaa tuulivoimaa. Savolainen arvioi artikkelissa, että tuulivoimapuistojen rakentaminen Suomeen on kannattavaa, mikäli sähköstä saadaan 45–60 euroa megawattitunnilta. Nykyisin sähkön kuluttajahinta on noin 37 euroa megawattitunnilta, joten sen päälle tarvittaisiin vielä 8–23 euroa valtion tukea.

Megatuuli Oy on valmis investoimaan 60 miljoonaa euroa kahteen tuulivoimapuistoon Saarijärven Soidinmäellä ja Haapalamminkankaalla. Soidinmäelle suunnitteilla on yhteensä kahdeksan tuulivoimalaa ja Haapalamminkankaalle viisi.

– Summasta ohjautuisi paikallisille rakentajille noin 20 miljoonaa euroa. Tuulivoimaloiden kiinteistöverotusta ollaan kiristämässä. Mikäli verotus toteutuu suunnitellusti, saisi Saarijärven kaupunki verotuloja vuosittain 325 000 euroa kolmestatoista tuulivoimalasta, Savolainen sanoo.