Ääni vähenee, vaikka tehot nousevat

Lännen Medioiden toimittaja Henripekka Kallio kirjoitti 14. maaliskuuta kuinka tuulivoimaloiden valmistajat ovat pystyneet painamaan voimaloiden melutasoa alaspäin uuden teknologian avulla. Viime vuosien hyvä kehitys on jäänyt tuulivoiman meluhaittoja koskevan keskustelun katveeseen.

Toisin kuin voisi kuvitella, voimaloiden koon kasvaminen ei ole lisännyt melua. Tämä johtuu siitä, että suuret voimalat ovat aiempaa tehokkaampia, ja niiden roottoreiden pyörimisnopeutta on voitu alentaa aiempiin pienempiin voimaloihin verrattuna. Nordexin Jukka Aalto kertoo, että roottorikoon kasvattaminen on alentanut ääntä viimeiset noin viisi vuotta.

-  En ole enää yhtään huolissani ääniasioissa. Kyse on teknologian kehittymisestä. Se on ollut nopeaa, Voimaa Tuulesta yhtiöryhmän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen kommentoi.

Kallio avaa artikkelissaan myös tuulivoimapuiston melumallinnoksen, josta selviää, että pienillä desibelimuutoksilla on ratkaiseva vaikutus melutason etäisyysalueeseen.

Lue lisää

Saksan markkinat unelmana

Voimaa Tuulesta -yhtiöryhmän ja Megatuuli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen kertoo Oulu-lehdelle, että lähi­tu­le­vai­suu­dessa tuulivoimabisnestä tehdään puhtaasti mark­ki­na­ve­toi­sesti ja suomalaista tuulivoimaa viedään hyvällä katteella Eurooppaan.

– Saksa on Euroopan talousveturi ja siellä tuotetaan 300 terawattia sähköstä ruskohiilellä. Se on nelin­ker­tainen määrä koko Suomen tuotannosta, ja lisäksi Saksa on luopumassa ydinvoimasta, joten siellä on olemassa vielä markkinat, Savolainen paljastaa.

Suomessa on kaavoitettu yhteensä 10 000 megawattia tuulivoimaa. Jos ja kun infra viennille saadaan kuntoon, löytyy sijoittajilta tarvittavat miljardit tuotannon käyn­nis­tä­mi­selle.

Lue lisää

Suomesta tuulisähkön viejä - miljardivienti mahdollinen

Suomesta voisi tulla tuulisähkön vientimaa, kunhan investointivauhti tuulivoimaan olisi kovempi, visioi Voimaa Tuulesta -yhtiöryhmän puhemies ja Megatuuli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen Tekniikka & Talous -lehdessä.

- Suomeen voisi rakentaa vielä 20 000–30 000 megawattia uutta tuulivoimaa, joista puolet on jo kaavoitettu. Tuulisähköä vietäisiin Saksaan, kunhan Suomen ja Ruotsin välille saadaan uusia siirtoyhteyksiä, sanoo Savolainen.

Lue lisää

Tuulivoimalle tukea teknologianeutraalilla kilpailutuksella

Uusi tuotantotukimalli on tukimäärältään olennaisesti pienempi kuin nykyinen syöttötariffijärjestelmä. Uusi malli perustuu tarjouskilpailuihin, joiden perusteella tukea saavat kustannustehokkaimmat hankkeet teknologiasta riippumatta. Tuella voidaan käynnistää uutta tuotantoa korkeintaan kahden terawattitunnin verran.

Tuulivoimahankkeisiin sijoittavan Megatuuli oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Voimaa tuulesta -yhtiöryhmän puhemies Seppo Savolainen kiittelee tukimallia, mutta pitää kahden terawattitunnin kiintiötä pienenä.

Lue lisää
 

Jos uskoo tuulivoiman terveyshaittoihin, saa todennäköisesti oireita

Helsingin Sanomat käsittelivät Tiede-osiossaan tuulivoimaloiden aiheuttavasta infraäänen haittavaikutuksista käytävää keskustelua. Toimittaja Mari Heikkilä totesi, että tieteellisen tutkimuksen valossa ei voida todeta tuulivoimaloista lähtevän infraäänen aiheuttavan terveydellisiä haittoja ihmisille – ei myöskään lepakoiden räjähtelyä. Sen sijaan se, että ihminen uskoo tuulivoimaloiden aiheuttavan terveyshaittoja, hän stressaantuu, ahdistuu ja saa oireita.

Artikkelissa käsitellään tuulivoiman mustamaalaamisen tähtäävän kampanjan alkua vuonna 2009, jonka jälkeen vastustus tuulivoimaloita kohtaan on lisääntynyt merkittävästi. Asenne onkin ratkaiseva tekijä myös tuulivoiman haittavaikutusten kokemisessa, tuulivoimalan haittavaikutuksia saatettiin tutkimusten mukaan kokea jopa silloin, kun voimala ei ollut edes käynnissä.

Lue lisää
 

 

MTV Uutiset: Tuulivoimayhtiöt luottavat tuulivoiman kilpailukykyyn

MTV:n iltauutisissa käsiteltiin tuulivoima-alan näkemyksiä alan kehityksestä Suomessa. Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen kertoi, että tuulivoima on kilpailukykyistä ja siihen pystytään investoimaan markkinaehtoisesti siinä vaiheessa, kun sähkön hintakuilu tasoittuu ja sähkön hinta nousee 50 euroon terawattitunnilta. Savolainen kommentoi myös hallituksen esitystä, jossa syöttötariffin määräksi esitettiin 2 terawattituntia.

Savolainen puoltaa hallituksen esitykseen perustuvaa puolueetonta tutkimusta tuulivoimaloiden terveyshaitoista, mutta huomauttaa, että tutkimustietoa aiheesta on jo valtavasti.

Katso uutinen Katsomosta

 

Kauppalehti: Tuulivoimassa alkaa nyt kova kilpailu

Kauppalehti haastatteli Voimaa Tuulesta -ryhmän puhemiestä ja Megatuulen hallituksen puheenjohtajaa Seppo Savolaista ja kirjoitti 29.11. tuulivoima-alan tyytyväisyydestä hallituksen esitykseen uusiutuvien tuotantotuelle 2018-2020, vaikka syöttötariffin pienuutta harmitellaankin. Uuden tukimallin uskotaan tuovan alalle kovaa kilpailua.

- Totta kai tulee kova kilpailu. Vain timantit pärjäävät kolmen vuoden aikana. Uskon, että kehitteillä olevat hankkeet viedään loppuun, mutta osa toimijoista joutuu vähentämään tai lopettamaan investointeja”, sanoo Savolainen.

Syöttötariffin puolesta puhuvat myös tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen sekä taloustieteen professori Matti Liski Aalto-yliopistosta.

Lue lisää

TM tutustui: tuulivoimalan rakentaminen, toiminta ja talous

Tekniikan maailman toimittaja Vesa Tompuri tutustui Jokioisten tuulivoimalan konehuoneeseen ja haastatteli Megatuulen hallituksen puheenjohtajaa Seppo Savolaista. Tompuri avaa artikkelissa lukijoille tekniikan kehityksen tuomaa tehokkuutta tuulivoimatuotannossa sekä kuvaa laajasti tuulivoimalan haastavia rakennusvaiheita. Artikkelissa käsitellään myös valtion tukiuudistusta tuulivoiman tuotannolle.

Kainalotekstissä kerrotaan Työterveyslaitoksen tammikuun asukastutkimuksesta, jonka tuloksissa ilmeni muun muassa se, että kaksi kolmesta suhtautuu tuulivoimaan positiivisesti.

Lue lisää

(vaatii rekisteröitymisen)

"Suomen pitäisi satsata aurinkoon ja tuuleen"

Sitran johtaja Mari Pantsar sanoo Kauppalehdelle, että Suomen pitäisi satsata aurinko- ja tuulienergiaan, sillä ne tulevat kokonaisuutena halvemmiksi yhteiskunnalle. Pantsar vetoaa Fortumin keräämiin hintaennusteisiin, joiden mukaan tuuli- ja aurinkoenergia ovat halpoja energiamuotoja jopa Pohjoismaissa vuonna 2030. ”Lisäksi pitäisi kehittää uusiutuvan energian ratkaisuja, joilla on vientipotentiaalia,” Pantsar toteaa. Voimaa Tuulesta -koalitio tukee Pantsarin ajatuksia.

Lue lisää