Jätti-investoinnit seisovat: Tuulivoimayhtiö törmäsi kaameaan valitusrumbaan

Toimittaja Kyösti Jurvelin kirjoitti 28.9.2020 Kauppalehteen siitä, kuinka valitusrumba viivästyttää miljardiluokan tuulivoimainvestointeja.

Tuulivoimahankkeet ovat jumittuneet valituskierteeseen. Valituskierre alkaa tyypillisesti kunnanvaltuustojen hyväksyttyä tuulivoimakaavan.

Alkuvuonna tällaisia hankkeita oli 44 tuulipuistoa, joissa olisi noin 700 tuulivoimalaa. Yhden tuulivoimalan keskimääräinen investointi on noin 5 miljoonaa euroa. Tällöin kyse on noin 3,5 miljardin investoinneista.

Alalla arvioidaan, että hankkeista valtaosa, arviolta 60–90 prosenttia, on valituskierteessä, joten noin kahden–kolmen miljardin investoinnit seisovat oikeuskäsittelyiden seurauksena.

”Periaatteessa luvitus on yksinkertainen asia. Päätöksiä, joista voidaan valittaa on kuitenkin paljon, ja oikeusasteita on useita, ja käsittelyajat ovat pitkiä. Valituksissa pitäisi puuttua mahdollisiin laittomuuksiin, mutta usein valituksilla tähdätään vain hankkeiden viivästyttämiseen”, sanoo tuulivoimayhtiö ABO Windin toimitusjohtaja Aapo Koivuniemi.

Yhtiöllä on rakenteilla vajaat 50 tuulivoimalaa.

Valituslista pitkä kuin nälkävuodet

ABO Wind törmäsi valitusrumbaan muun muassa Pihtiputaan-hankkeessaan. Pihtiputaan kunnanvaltuusto hyväksyi tuulivoimakaavan lokakuussa 2015. Noin viiden vuoden oikeuskäsittelyjen jälkeen hankkeen rakentaminen on aloitettu nyt vuonna 2020.

”ABO Windin Pihtiputaan hankkeessa kaikki valitukset on tehty suurin piirtein samoin perustein, ja yhtiö on voittanut oikeudessa kaikilla kerroilla”, Koivuniemi kertoo.

Mistä Pihtiputaalla on sitten valitettu? Lista on pitkä: kaavan hyväksymispäätöksestä, rakennusluvista, ympäristöluvasta, tietoimituksesta, sähköaseman rakennusluvan jatkoajasta, kaapelisijoituspäätöksestä ja rakennuslupien muutoksesta. Valituksista osa eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

”Monilla luvilla, kuten rakennusluvilla, on määräajat. Jatkolupia voi saada, mutta niistäkin voi valittaa. Päästään ikiliikkujatyyppiseen tilanteeseen”, Koivuniemi kuvaa valitusten noidankehää.

Kun hanke venyi, myös voimalatyypit menivät uusiksi, kun tekniikka ajoi alkuperäislaitosten ohi.

”Valitukset nostavat kustannuksia, yksistään Pihtiputaalla puhutaan useiden satojen tuhansien eurojen paukusta. Kustannuksista saimme lopulta takaisin kolme tuhatta euroa”, Koivuniemi kertoo.

Hallinto-oikeuksiin lisää tuulivoimaspesialisteja

Tuulivoimaa kaavoitetaan tällä hetkellä niin paljon, että niihin liittyvät valitukset ovat ruuhkauttaneet hallinto-oikeudet. Valituksilla on lailliset perusteet, ja ne ovat luonnollinen osa rakentamisprosessia.

”Alan kannalta on oleellista, että hallinto-oikeuksiin saataisiin lisää resursseja ruuhkien purkamiseen”, sanoo Suomen tuulivoimayhdistyksen viestintäpäällikkö Anna Tiihonen.

Koivunimen mukaan jokaiseen hallinto-oikeuteen ei tarvitsisi lisäresurssina kuin muutaman pääasiassa tuulivoimavalituksiin erikoistuvan käsittelijän.

”Erityisesti resursseja tarvitaan Vaasan ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuksiin, koska niiden alueilla rakennetaan eniten tuulivoimaa”, Koivuniemi toteaa.

Hän muistuttaa, että rakennusvaiheessa tuulivoimapuistot ovat merkittäviä alueellisia työllistäjiä. Kun puistot valmistuvat, ne raksuttavat kunnille kiinteistöverotuottoja.

”Koronan hidastamassa taloudessa tuulivoimahankkeet ovat erittäin tärkeitä. Nyt nopeat oikeusprosessit ovat erittäin tarpeellisia”, Koivuniemi toteaa.

EK:n vuoden 2020 investointitiedustelun mukaan teollisuuden kiinteiden investointien arvo on noin 4,5 miljardia euro. Tuulivoimainvestoinnit ovat noin 1,0–1,5 miljardia euroa. Tällöin tuulivoiman osuus kaikista kiinteistä teollisista investoinneista olisi jo noin 25 prosenttia.

Fakta: Miljardien eurojen viivästykset

• Suomessa on kaavavaiheessa hyväksyttyjä tuulivoimahankkeita nyt noin 3,5 miljardin euron arvosta.

• Näistä hankkeista valtaosa, arviolta 60–90 prosenttia on valituskierteessä, joten noin 2–3 miljardin investoinnit seisovat oikeuskäsittelyiden seurauksesta.

• Tuulivoimahankkeiden luvituksen kokonaiskesto valituksineen on venynyt nykyisin 5–7 vuoden pituiseksi, joka on johtanut siihen, että merkittävä osa kaavoista on jo lainvoimaiseksi tullessaan vanhentuneita.

Lue juttu Kauppalehdestä täältä.

Tuulisähkön vientikysyntä kasvaa uusien siirtoyhteyksien myötä

Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän edustaja ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen vastasi Kauppalehden mielipidekirjoituksessaan (20.8.) väitteeseen siitä, ettei tuulisähkön vientimahdollisuudet olisi realistisia. Kirjoituksessaan hän toteaa, että faktat osoittavat, että puhtaan, kotimaisen ja edullisen tuulisähkön tarve tulee kasvamaan valtavasti meillä Suomessa sekä Euroopan tasolla. Tämä merkitsee tuulisähkön merkittävää kotimaisen kysynnän ja vientikysynnän kasvua.

Tuulivoiman houkuttelevuudesta yhteiskunnan ja rahoittajien silmissä kertoo se, että kahden viime vuoden aikana Suomessa on aloitettu rakentamaan 1 600 MW:n edestä uusia markkinaehtoisia tuulivoimahankkeita, joiden investointiarvo on noin kaksi miljardia euroa. Nykyisten voimaloiden käyttöikä on yli 30 vuotta. Rahoittajat eivät tarkastele hankkeita yhden vuoden sähkönhinnan perusteella. Puhtaan sähkön tarve on globaali kehitys, johon tuulivoimalla vastataan.

Tarvitsemme Suomessa lisää puhdasta sähköä, ja tuulivoima on edullisin sähköntuotannon muoto. Sanna Marinin hallituksen yksi keskeisimmistä tavoitteista on se, että Suomi kulkee kohti hiilineutraaliutta ja saavuttaa sen vuonna 2035. Eri yhteiskunnan osa-alueiden sähköistäminen on tärkein yksittäinen keino saavuttaa hiilineutraalius.​

Energiateollisuuden keväällä 2020 tekemän hiilineutraaliustiekarttoihin liittyvän vähähiiliskenaarion mukaan pelkästään teollisuuden sähkön tarve kasvaa 50 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Arvion mukaan Suomen sähköntarve nousee nykyisestä 87 terawattitunnista 135 terawattituntiin vuoteen 2050 mennessä.

Suomi tuo tällä hetkellä käyttämästään sähköstä noin 25 prosenttia eli noin 20 terawattituntia. Tulevaisuudessa voimme korvata tuon tuontisähkön kotimaisella puhtaalla tuulisähköllä ja viedä vuosittain vähintään saman verran eli 20 terawattia.

Olemme jo nyt osa Pohjoismaista sähkömarkkinaa. Sähköverkko toimii yhtä hyvin molempiin suuntiin, tuontiin ja vientiin. Lisäksi eurooppalainen sähköverkko integroituu vauhdilla, mikä parantaa myös Suomen sähkönvientiedellytyksiä.

Vuoteen 2030 mennessä valmistuu Norjasta ja Ruotsista uusia siirtoyhteyksiä sekä Iso-Britanniaan että Saksaan. Tällöin Pohjoismainen sähkömarkkina integroituu vielä tiiviimmin eurooppalaiseen sähkömarkkinaan. Pyrkimys eroon fossiilista energiasta lisää puhtaan sähkön tarvetta ja kysyntää Euroopan sähkömarkkinoilla.

Kotimainen sähköntuotanto on myös huoltovarmuuskysymys. Tuulivoima korvaa aina tuontisähköä ja vahvistaa näin Suomen sähköomavaraisuutta sekä parantaa Suomen huoltovarmuutta. ​Koronakriisi esti ihmisten liikkuvuuden, koska eri valtiot sulkivat rajansa. On täysin mahdollista, että erityyppisessä kriisissä ulkomaat priorisoivat oman energiantarpeensa, joten Suomen tulee olla mahdollisimman vähän riippuvainen tuontienergiasta.

Lue kirjoitus Kauppalehdestä täällä.

Markkinaehtoista tuulivoimaa rakennetaan nyt yli kahdella miljardilla eurolla

Toimittaja Matti Kankare kirjoitti 28.5.2020 Kauppalehteen siitä, että tuulesta on tulossa Suomeen uutta sähkötehoa muutamassa vuodessa yhtä paljon kuin rakenteilla olevasta Olkiluoto 3 -ydinvoimalasta. 

Suomeen on rakenteilla parhaillaan noin 2,1 miljardilla eurolla 1 629 megawatin edestä uutta tuulivoimaa markkinaehtoisesti. Voimalat valmistuvat kolmen vuoden aikana 2020–2022. Tuulesta on siten tulossa Suomeen uutta sähkötehoa muutamassa vuodessa yhtä paljon kuin rakenteilla olevasta Olkiluoto 3 -ydinvoimalasta. 

Muutos aiempaan on hirmuinen. Jo viime vuonna markkinaehtoista tuulivoimaa valmistui 242 megawatin tehon edestä. Tämä tarkoittaa, että vuoden 2022 lopussa Suomessa on markkinoilla lähes 1 900 megawattia markkinaehtoista tuulivoimaa ja 2 000 megawattia veronmaksajien tukemaa syöttötariffituulivoimaa. 

Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen uskoo tuulivoimalainvestointien jatkuvan Suomessa ainakin vuoteen 2035 asti 500–1 000 megawatin vuositahtia. 

”Kaikkiaan sinne 10 000 mega- wattiin asti.” 

”EK:n investointitiedustelussa tehdasteollisuuden investoinnit tulisivat olemaan tänä vuonna 7,4 miljardia euroa, josta energiateollisuuden investoinnit ovat 2,8 miljardia euroa. Kun siitä summasta lasketaan sähkövoiman tuotantoon tulevat investoinnit, voi todeta tuulivoimaloiden osuuden hyvin merkittäväksi”, Savolainen sanoo. 

Tänä vuonna uutta tuulivoimaa valmistuu Suomen Tuulivoimayhdistyksen ylläpitämän tilaston mukaan 385 megawattia, mutta ensi ja seuraavana vuonna yhteensä jo yli 1 200 megawattia. 

”Iso osa hankkeista on PPA-sopimuksilla, mutta muutama tuulivoimala-alue rakennetaan nyt pelkästään myös sähkön markkinahinnan varaan toimivaksi.” 

PPA-sopimuksilla tarkoitetaan sitä, että tuulivoimaloissa tehtävä sähkö on myyty jo ennakkoon suurelle ostajalle kuten Ikealle tai Googlelle takuuhintaan, yleensä 10–15 vuodeksi. 

Ongelmana ovat Savolaisen mukaan vanhentuneet tuulivoimala-alueiden kaavat. 

”Esimerkiksi Megatuulen kohdalla kaavoituksen valmistuminen vei vuosia, kun vuonna 2011 aloitetut prosessit kävivät – yhtä sattumaa lukuunottamatta – ensin hallinto-oikeudessa ja sitten korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tänä aikana tuulivoimaloiden teknologia kehittyi hurjasti.” 

”Haaste on nyt se, että osassa kuntia kaavamääräykset on otettu niin kirjaimellisesti, että ne estävät nykyaikaisten voimaloiden rakentamisen. Voimalat ovat nyt korkeampia ja lavat pidempiä kuin kaavoitushetkellä oli tiedossa.” 

Savolainen toivookin, että jos hankkeen päivityksen yhteydessä ympäristövaikutukset pysyvät samoina tai ovat vähäisemmät kuin alkuperäisessä luvassa, muutos tulisi tehdä rakennuslupamenettelyin sen sijaan, että aloitettaisiin uusi, vuosia kestävä kaavoitusprosessi. 

Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola pitää Savolaisen toivetta mahdollisena. 

”Kunta voi erityisistä syistä myöntää poikkeusluvan, mutta vakiintuneen käytännön mukaan siihen pitää olla maankäytölliset syyt. Pelkkä voimalan tehon nosto ei sellainen liene.” 

Peltola sanookin, että tuulivoimatuottajien toive vaikuttaa harkinnanarvoiselta, mutta tuulivoiman ympäristövaikutukset ovat aina myös tapauskohtaisia. 

Kaavanmuutosprosessi on Savolaisen mukaan raskas prosessi, jossa asian käsittely voi kestää valituksineen jopa 4–5 vuotta. Savolainen hakee asiassa myös kompromissia. Kaikkia kaavassa olevia voimaloita ei tarvitsisi rakentaa. 

”Pystymme tekemään vähintään saman sähkömäärän vähemmillä ja suuremmilla voimaloilla.” 

Murros tulossa 

• Tuulivoima-alalla on ­suunnitteilla uusia tuulivoimahankkeita yli 18 000 megawatin edestä. 

• Sähköä tällaisesta tehosta 35–45 prosentin käyttöasteella syntyisi 55–71 terawattituntia. 

• Suomi kulutti viime vuonna sähköä kaikkiaan 86 terawattituntia. 

• Hiilineutraalissa Suomessa 2030-luvulla sähköä voidaan tarvita jopa 160 terawattituntia. 

Lue juttu Kauppalehdestä täältä. 

Tuulivoimaloiden määrä lisääntyy: Suomalaiset ovat suopeita tuulivoimalle

TM Rakennusmaailma kirjoitti 5.3.2020 Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän tekemästä tutkimuksesta liittyen suomalaisten näkemyksiin sähköntuotannosta ja tuulivoimasta. Loka-marraskuussa toteutettuun tutkimukseen vastasi tuhat suomalaista. 

Tuulivoimaloiden määrä on lisääntynyt Suomessa merkittävästi. Vuoden 2009 lopussa Suomessa oli 118 tuulivoimalaa, kun vuoden 2018 lopussa Suomessa oli 700 tuulivoimalaa. Kun suomalaisilta kysyttiin, miten lisääntyneet voimalat ovat vaikuttaneet omaan elämääsi, 16 prosenttia suomalaisista vastasi positiivisesti ja 63 prosenttia vastasi, ettei tällä ole ollut vaikutusta. Vain 5 prosenttia suomalaisista koki asian negatiivisena. 

”Suhtautuminen tuulivoimaan muuttuu koko ajan positiivisemmaksi ja kyselyn tuloksista ilmenee, ettei voimakkaasti lisääntynyt tuulivoima ole vaikuttanut suomalaisten elämään negatiivisesti, kertoo Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän edustaja Seppo Savolainen. 

Tuulivoimaa pidetään hyvänä asiana, koska se korvaa fossiilisia energianlähteitä ja hidastaa ilmastonmuutosta. Suomalaiset katsovat tuulivoiman hyödyksi myös sen, että tuulivoimalla pystytään tuottamaan sähköä halvemmalla kuin muilla energialähteillä. Kolmanneksi tärkein syy kannattaa tuulivoimaa oli tuulivoiman tuomat verotulot kunnille sekä työllisyysvaikutukset. 

”Suomalaisten positiivinen suhtautuminen tuulivoimaan näkyy myös tuulivoimarakentamisessa. Kun vuonna 2019 tuulivoiman osuus kotimaisesta sähköntuotannosta oli 9 prosenttia, niin vuonna 2023 tämä luku tulee olemaan noin 20 prosenttia”, Savolainen arvioi. 

Tuulivoima tuottaa tehokkaasti myös talvella 

Moni uskoo tuulivoiman olevan tuottavaa vain kesäaikaan. Fingridin tuulivoiman tuotantotilastojen mukaan vuoden 2019 tammi- ja maaliskuussa tuulivoimatuotannon keskiarvo oli 841 megawattia tunnissa, kun elo-lokakuussa keskiarvo oli 581 megawattia tunnissa. Lisäksi tuulivoima saavutti tammikuussa 2020 tuotantoennätyksensä ja tuotti sähköä keskimäärin 1 199 megawatin teholla. 

”Perusperiaate on, että talvella tuulee paljon. Lisäksi kylmä ilma on tiheämpää kuin lämmin, mikä lisää tuulivoimatuotantoa kylminä kuukausina. Talvella myös kulutetaan eniten sähköä, joten tuulivoima sopii siitäkin syystä mainiosti meille Suomessa”, Savolainen havainnollistaa. 

Lisäksi vain joka neljäs suomalainen tietää, että Suomessa on kannattavaa tuottaa tuulivoimaa ilman valtion tukia. 

Huoli eläimistä ja luonnosta 

Suomalaisten suurimmat tuulivoimaan liittyvät huolet kohdistuvat eläimiin ja luontoon. Tuulivoiman vaikutuksista eläimiin oli huolissaan 24 % vastaajista, ja miltei yhtä moni oli huolissaan luonnon ja ympäristön puolesta. 

Vain 15 prosenttia oli huolissaan tuulivoiman terveysvaikutuksista. 12 prosenttia vastanneista taas koki, ettei tuulivoima ole hyvin sovitettavissa suomalaiseen maisemaan. 

”Tuulivoimahankkeiden suunnittelu- ja lupaprosesseissa käydään läpi tuotannon vaikutukset paikalliseen luontoon ja eläimiin sekä maisemavaikutukset. Se, että huolista huolimatta valtaosa suomalaisista kannattaa tuulivoimaa osoittaa, että hankkeiden suunnittelussa paikallisella tasolla on onnistuttu”, Savolainen kertoo. 

Viivästykset tuulivoimaloiden rakentamisessa johtuvat Savolaisen mukaan valitusten hitaasta käsittelystä sekä eri kuntien ja viranomaisten epäyhtenäisestä toiminnasta eri puolilla Suomea. 

”Lupien ja valitusten käsittelyprosessia pitäisi tehostaa standardisoimalla käsittelyä.” 

Linkki artikkeliin 

Kuntalaiset haluavat rakentaa tuulivoimaa, mutta Puolustusvoimat pyristelee vastaan

Toimittaja Jenna Lempinen kirjoitti 10.12.2019 Iltalehteen tuulivoiman suosiosta Itä-Suomessa. Artikkelin mukaan investoijat ovat valmiita sijoittamaan jopa miljardeja euroja tuulivoimaan, mutta Itä-Suomessa hankkeet eivät mene läpi. Puolustusvoimat kertoo nyt syyt kielteisille päätöksille. 

Noin 80 prosenttia itäsuomalaisista haluaisi rakentaa tuulivoimaa kotikuntaansa, selviää tuulivoimayhtiöiden Voimaa tuulesta -yhteenliittymän teettämästä tutkimuksesta. Kysynnästä huolimatta Itä- ja Kaakkois-Suomessa ammottaa tuulivoimaloiden tyhjiö. Syynä on Puolustusvoimien tutkajärjestelmät. 

Tuulivoimayhtiö ABO Wind Oy:n toimitusjohtaja Aapo Koivuniemen mukaan tuulivoimaloiden rakentaminen Itä-Suomeen olisi erittäin tärkeää. Etenkin Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Kainuu ovat harvaan asuttua ja tuulista seutua, mikä tarkoittaa otollista sijaintia tuulivoimaloille. 

Myös Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Risto Poutiainen pitää tuulivoimaloiden rakentamista Itä-Suomeen välttämättömänä. Poutiaisen mukaan kunnat ovat laajasti ilmaisseet tahtonsa tuulivoimaloiden tarpeesta. Taustalla on sekä monipuolisen energiantuotannon vahvistaminen että taloudellinen hyöty. 

Voimaa tuulesta -yhteenliittymän edustaja ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen korostaa voimaloiden rahallista vaikutusta. 

– Jos tuulivoimahankkeisiin investoidaan miljardi, siitä 300 miljoonaa suuntautuu paikalliseen rakentamiseen. Lisäksi kiinteistöverotuottoja kertyy useampi miljoona. 

Koivuniemi muistuttaa, että Suomen sähköverkon kannalta kannattavaa olisi sijoittaa tuulivoimaloita eri puolille Suomea, ei vain Pohjois-Pohjanmaalle, jonne toiminta on keskittynyt. Lähihistoria on kuitenkin osoittanut, että Itä-Suomen suunnitelmat on syytä unohtaa. 

– Kun Puolustusvoimat kieltää hankkeet kerta toisensa jälkeen, ei aina edes lähdetä kysymään, Koivuniemi toteaa. 

Puolustusvoimat torppaa 

Tuulivoimalahankkeen ensimmäinen askel on saada myönteinen lausunto rakennushankkeesta Puolustusvoimilta. Lausunnon saamiseksi arvioidaan, häiritseekö suunniteltu tuulivoimala ilmavalvontatutkia. Jos näin on, tuulivoimarakentaja teettää VTT:llä sopimuksen mukaan arvioinnin mahdollisista tutkahäiriöistä. Laskelman maksaa hakija, ja hintalapuksi voi tulla kymmeniä tuhansia euroja. 

Puolustusvoimat on antanut lausunnon lähes 10 000 tuulivoimalasta. Niistä kielteisiä on noin kymmenesosa eli reilu tuhat ja myönteisiä noin 8 500. Suomessa on tällä hetkellä käytössä noin 700 tuulivoimalaa. 

Puolustusvoimien pääesikunnan insinööri Jussi Karhilan mukaan tuulivoimalat voivat häiritä tutkavalvontaa. Tuulivoimaloista aiheutuu tutkille varjostusvaikutus, joka lyhentää niiden kantamaa ja muodostaa katveita. Lisäksi aiheutuu voimakas välähdysvaikutus. Ne myös häiritsevät maalinhavaitsemiskykyä ja tutkiin voi syntyä virheilmaisuja tai -seurantoja. 

– Puolustusvoimat ei tietenkään vastusta tuulivoimarakentamista. Puolustusvoimat kuitenkin vastaa laissa sille annetusta aluevalvonnasta ja alueidensa koskemattomuudesta, jota ei tuulivoimarakentaminen saa haitata, Karhila sanoo. 

Puolustusvoimat ei anna alueellisesti kielteisiä lausuntoja, vaan arvioi jokaisen jokaisen tuulivoimalan häiriövaikutuksen erikseen. Tuulivoimaloiden rakennuspäätökseen vaikuttavat voimaloiden kokonaiskorkeus, lukumäärä ja etäisyys tutkasta. 

Tapaus Pohjois-Karjala 

Puolustusvoimat olisi halunnut poistaa Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta 12 tuulivoimapuistoa viime kevään luonnosvaiheessa. Karhilan mukaan kiellon perusteena on tuulivoimalapuistojen sijainti. Niistä olisi aiheutunut Puolustusvoimien sensoreille huomattavia haittoja. 

– Jo suunnitteluvaiheessa Pohjois-Karjalan tuulipuistoja olisi pitänyt vastustaa, ettei väärää kuvaa rakentamismahdollisuuksista olisi muodostunut, Karhila kommentoi. 

Vastustuksesta huolimatta maakuntajohtaja Poutiaisen mukaan maakuntakaavassa on tarpeen säilyttää tuulipuistovaraukset. 

– Olemme keskustelleet maakuntakaavan tuulivoimapuistoille varatusta alueesta, ja haluamme sen säilyvän. Toivommekin voimaloiden rakentamiselle Puolustusvoimien ymmärrystä ja hyväksyntää, Poutainen painottaa. 

Ratkaisua ehdotettu 

Koivuniemen mukaan aiheesta on väännetty Puolustusvoimien kanssa jo pitkään. Hänen mukaansa ratkaisu tuulivoimaloiden aiheuttamiin häiriöihin tutkavalvonnassa on käytännössä jo keksitty. 

– Yksinkertaisin ratkaisu on sijoittaa tutkat uudelleen niin, ettei voimaloista ole niille haittaa, Koivuniemi kertoo. 

Puolustusvoimat tyrmää ajatuksen. Karhilan mukaan tutkien uudelleensijoittelu voisi aiheuttaa jo myönteisen lausunnon saaneiden tuulivoimaloiden rakennuskiellon, koska haitta kohdistuisikin nyt näiden aiheuttamiin haittavaikutuksiin. 

– Jos sijoitetaan uusia tutkia, aiheutuu niistä edelleen lisää haittavaikutuksia ja katve-alueita. Meille on verorahoilla rakennettu hyvä ja toimiva valvontajärjestelmä, Karhila perustelee. 

Suomessa on myös voimassa kompensaatiolaki, jonka perusteella tuulivoimayhtiöt maksavat Puolustusvoimille uuden tutkakaluston hankkimisesta, jolloin tuulivoimalasta ei ole haittaa ilmavalvonnalle. 

Muutama vuosi sitten Raahessa torpatut tuulivoimasuunnitelmat onnistuivat kompensaatiolain ansiosta. Halvasta lystistä ei ole kyse, sillä kompensaatiomaksu on noin 50 000 euroa voimalaa kohden. 

– Kaikkia Suomen alueita kohdellaan yhdenvertaisesti. Tuulivoimaloista aiheutuvat häiriöt ovat samanlaiset riippumatta alueesta, Karhila lisää. 

Tuulivoimasta investointipankki 

Suomen energiantuotanto on käynyt läpi merkittävän muutoksen. Savolaisen mukaan tavoitteena on, että muutamien vuosien kuluttua jopa puolet Suomen sähköstä tuotettaisiin tuulivoimalla. 

Myös kansalaiset puoltavat eniten tuuli- sekä aurinkovoiman käyttöä, Voimaa tuulesta -tutkimuksesta selviää. 

– Uskon, että Puolustusvoimat taipuu, kun he ymmärtävät tuulivoiman tarpeen. Tilanne vaatii neutraalin kolmannen osapuolen mukaan sovittelijana, jotta saadaan kaikkien kannalta toimiva ratkaisu, Savolainen kertoo. 

Koivuniemen mukaan tuulivoima on yksi maailman nopeiten investointeja keräävistä energiantuotantomuodoista. Uusiutuva energiantuotanto on syrjäyttänyt esimerkiksi hiilivoiman, jonka tuotanto on Suomessa lopetettu kokonaan. 

Suomessa toimivat tuulivoimayhtiöt ovatkin valmiita investoimaan yli 4 miljardia uuteen tuulivoimaan Suomessa. Koivuniemen mukaan valtio ei käytännössä tue tuulivoimatuotantoa, joten investoijat ovat arvokkaita. 

– Tuulivoima on kustannustehokkain tapa tuottaa sähköä sekä täysin uusiutuvaa energiaa, hän painottaa. 

Investoijien tähtäimessä ovat erityisesti Pohjoismaat, sillä Keski-Euroopassa tiheä asutus ja lentoliikenne häiritsevät tuulivoimaloiden rakentamista. Koivuniemi ennustaa, että tuulivoimasta voi kehittyä myös vientituote Suomelle. Ensin tarvitaan kuitenkin Puolustusvoimilta myönnytys. 

– Jos Suomessa ei anneta lupia tuulivoimaloiden rakentamiseen, investoinnit todennäköisesti kohdistuvat muualle, Koivuniemi pohtii. 

Lue artikkeli täältä 

Suomalaiset haluavat lisää aurinko- ja tuulivoimaa – turvetta vastustetaan ydinvoimaa enemmän

Toimittaja Matti Tuominen kirjoitti 5.12. Maaseudun Tulevaisuudessa Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän toteuttamasta tutkimuksesta, jonka mukaan aurinko- ja tuulivoima ovat suomalaisten selkeät suosikit, kun heiltä kysyttiin mielipidettä eri sähköntuotantomuodoista. Kyselyyn vastanneista suomalaisista peräti 87 prosenttia haluaa lisätä aurinkovoiman tuotantoa. Tuulivoiman lisäämisen puolesta liputtaa 79 prosenttia vastaajista.  

Energialähteistä eniten suomalaiset vastustivat öljyä, jota ilmoitti vastustavansa 80 prosenttia vastaajista. Inhokkilistauksessa kakkospaikalle päätyi kivihiili 78 prosentin vastustuksella. Turvetta kertoi vastustavansa 62 prosenttia vastaajista, ja ydinvoimaa 48 prosenttia.  

Kun vastaajilta kysyttiin, mitä sähköntuotannon muotoa he haluaisivat kotikuntaansa, aurinkovoimaa halusi 83 prosenttia suomalaisista ja tuulivoimaa 68 prosenttia suomalaisista. Eniten kannatusta tuulivoima saa Itä-Suomessa, sillä siellä asuvista vastaajista 79 prosenttia haluaa lisätä tuulivoimatuotantoa kotikunnissaan. 

"Tuulivoimatuotanto on keskittynyt Länsi-Suomeen. Tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa on eniten tuulivoimaloita, jotka tuovat maakuntaan verotuloja elinkaarensa aikana 1,3 miljardia euroa. On siis hyvin luonnollista, että ilmastosyiden lisäksi itäsuomalaiset haluaisivat hyötyä enemmän tuulivoiman tuomasta työllisyydestä ja verotuotoista", kyselyn teettäneen Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän edustaja Seppo Savolainen kommentoi tiedotteessa. 

Kyselytutkimus toteutettiin Bilendin M3 -paneelissa tämän vuoden loka-marraskuussa. Siihen vastasi 1000 suomalaista. Otos on iältä, sukupuolelta sekä alueellisesti kansallisesti edustava. 

Lue lisää 

Kansalaiset haluavat lisää aurinko- ja tuulivoimaa

Toimittaja Matti Kankare kirjoitti 2.12.2019 Talouselämään ja Kauppalehteen Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän teettämästä kyselytutkimuksesta, jonka mukaan suomalaiset suosivat sähkön tuotannossa erityisesti uusiutuvia tuotantotapoja ja erityisesti itäsuomalaiset toivovat lisää tuulivoimaa.

Kyselyn mukaan vain joka neljäs suomalainen tietää, että Suomessa on kannattavaa tuottaa tuulivoimaa tällä hetkellä ilman valtion tukia.

Suomalaisista 87 prosenttia haluaa lisätä aurinkovoiman ja 79 prosenttia tuulivoiman tuotantoa Suomessa. Energialähteistä eniten suomalaiset vastustivat öljyä (80 %), kivihiiltä (78 %), turvetta (62 %) ja ydinvoimaa (48 %).

”Suomalaiset haluavat selkeästi siirtymän fossiilisista energialähteistä uusiutuviin lähteisiin. Tuulivoiman suosio näkyy myös tuulivoimarakentamisessa, sillä kesän 2018 jälkeen on alkanut yli 350 tuulivoimalan rakentaminen Suomessa. Tuulivoiman osuus sähköntuotannosta tuplaantuu nykyisestä noin 10 prosentista noin 20 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä, kertoo Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän edustaja Seppo Savolainen.

Ydinvoiman kannatus laskussa

Kankareen mukaan mielenkiintoista kyselyssä on erityisesti ydinvoiman saama kannatus. Kyselyssä ihmisiltä kysyttiin mitä seuraavista sähköntuotannon muodoista haluaisit lisätä Suomessa?

Ydinvoimaa halusi lisätä 34 prosenttia vastaajista ja sitä ei halunnut lisätä 48 prosenttia vastaajista. 18 prosenttia vastaajista ei osannut tai halunnut ottaa asiaan kantaa.

Energiateollisuuden viime keväänä toteuttamassa ydinvoiman kannatuksen kehityskyselyssä prosentit ovat aivan toiset. Kysymys on toki hieman erilainen: Millainen on yleissuhtautumisenne ydinvoimaan energianlähteenä Suomen oloissa?

Myönteiseksi asiaa kuvasi viime huhtikuussa julkaistussa kyselyssä 49 prosenttia vastaajista ja kielteiseksi 15 prosenttia vastaajista.

Ero Energiateollisuuden ja Voimaa Tuulesta -ryhmän teettämissä kyselyissä voi kuvata merkittäväksi. Kummassakin kyselyssä otanta on ollut 1000 henkeä.

Voimaa Tuulesta -ryhmän kyselyssä virhemarginaali on 1,4–3,1 prosenttiyksikköä eli ero ei mahdu virhemarginaalin.

Seppo Savolainen uskoo, että tuulivoiman lisääntyminen tulee pysymään samalla tasolla jatkossakin. ”Vuoteen 2030 mennessä vähintään puolet ja parhaimmillaan kaksikolmasosaa Suomen sähkönkulutuksesta tullaan tuottamaan tuulivoimalla”, Savolainen ennustaa.

Kankare luonnehtii Savolaisen ennustetta vähintään rohkeaksi, mutta jos sähkön varastointiongelmat on seuraavan kymmenen vuoden aikana saatu ratkaistua järkevästi, niin ennuste voi olla lähellä toteutumista.

Kotikuntaan halutaan aurinkoa, tuulta ja maalämpöä

Kysyttäessä, mitä sähköntuotannon muotoa haluaisit lisää kotikuntaasi, aurinkovoimaa halusi 83 prosenttia suomalaisista ja tuulivoimaa 68 prosenttia suomalaisista. Itäsuomalaisista 79 prosenttia haluaa lisätä tuulivoimatuotantoa kotikunnissaan.

”Tuulivoimatuotanto on keskittynyt Länsi-Suomeen. Tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa on eniten tuulivoimaloita, jotka tuovat maakuntaan verotuloja elinkaarensa aikana 1,3 miljardia euroa. On siis hyvin luonnollista, että ilmastosyiden lisäksi itäsuomalaiset haluaisivat hyötyä enemmän tuulivoiman tuomasta työllisyydestä ja verotuotoista”, Savolainen toteaa.

Tässäkin tapauksessa ydinvoima jää kyselyssä epäsuosioon. Vain 19 prosenttia vastaajista haluaa kotikuntaansa ydinvoimalan ja peräti 62 prosenttia sanoo voimalalle kiitos ei. Kantaansa ei osaa sanoa 19 prosenttia vastaajista.

Tiukimmin ydinvoimaan suhtautui Pohjois-Suomi, jossa kotikuntaansa olisi sallinut ydinvoimalan vain 16 prosenttia vastaajista. Ehkä hieman yllättäen vesivoiman lisäämisen puolesta puhui 42 prosenttia pohjoissuomalaisista vastaajista.

Harva tietää, että tuulivoima on edullinen tapa tuottaa sähköä

”Jo vuonna 2017 Lappeenrannan teknillisen yliopiston uutta sähköntuotantoa koskevassa kustannusvertailussa maalle rakennettava tuulivoima osoittautui edullisimmaksi sähköntuotantomuodoksi. Tuulivoimateknologia ja tuulivoiman tehokkuus on kehittynyt viime vuosina, mutta se ei selkeästi ole vielä suomalaisten tiedossa”, Savolainen toteaa.

Lisäksi vain 26 prosenttia suomalaisista tiesi, että tuulivoimaa on kannattavaa tuottaa ilman valtion tukia.

”Kesän 2018 jälkeen Suomessa on julkaistu lähes 1,5 miljardin euron arvosta markkinaehtoisia tuulivoimainvestointeja. Tuulivoimaa pystytään siis rakentamaan täysin markkinaehtoisesti.”

Miten kyselytutkimus tehtiin?

Kyselyssä selvitettiin suomalaisten mielipiteitä tuulivoimasta, sähköntuotannosta sekä energiapolitiikasta. Tutkimus toteutettiin Bilendin M3 –paneelissa loka-marraskuussa 2019. Kyselyyn vastasi 1000 suomalaista.

Otos on iältä, sukupuolelta sekä alueellisesti kansallisesti edustava. Tutkimuksen suunnitteli Pohjoisranta BCW yhdessä Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän kanssa.

Kyselyn virhemarginaali on 1,4–3,1 prosenttiyksikköä.

Lue lisää

Tuulivoimalla 2030 sähköstä 50 prosenttia

Kaleva ja Kaupunkimedia Aamuset kirjoittivat 23.10.2019 tuulivoiman mahdollisuudesta tuottaa yli puolet Suomen sähköstä tuulella vuonna 2030. Kesän 2018 jälkeen Suomessa on julkistettu jo lähes 1,5 miljardin euron arvosta markkinaehtoisia tuulivoimainvestointeja. Nyt julkistettuihin yli 20 tuulipuistoon rakennetaan yli 280 tuulivoimalaa. Näiden arvioidaan tuottavan vuosittain 4–6 terawattituntia sähköä.

”Nykyaikainen tuulivoimala tuottaa sähköä noin 15-20 gigawattituntia vuodessa. 280 tuulivoimalaa tuottaa siis vuosittain 4-5,5 terawattituntia, mikä ylittää esimerkiksi Suomen suurimman sähkönkäyttäjäkunnan Helsingin vuosittaisen sähkönkulutuksen. Tuulivoimaloiden tuotantokyvyn odotetaan vielä kasvavan lähivuosien aikana”, sanoo Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän edustaja ja wpd Finlandin toimitusjohtaja Heikki Peltomaa.

”Keskiarvollisesti yhden tuulivoimalan investointi on noin 5 miljoonaa euroa, kun lasketaan koko tuulivoimapuiston kustannukset mukaan. 280 tuulivoimalan rakentaminen tarkoittaa siis yli 1,4 miljardin euron investointia Suomeen. Investointivauhti tulee pysymään noin miljardin euron vuositasolla jatkossakin”, Peltomaa sanoo.

Suomessa erinomaiset olosuhteet tuulivoimalle

Tuulivoima on tehokkain uusiutuvan energian muoto ja Suomessa on erinomaiset olosuhteet tuulivoimatuotannolle. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on myös Euroopan edullisimmat tuulivoiman tuotantokustannukset.

Uudet tuulipuistot toteutetaan pitkäaikaisilla sähkönostosopimuksilla, joissa sähkönostoja saa sähkön, riippuen sopimusmallista keskimäärin noin 29–35 euron megawattituntihinnalla. Viime vuonna Suomessa sähkön keskihinta oli 47 euroa megawattitunnilta.

PPA-sopimus takaa sähkön ostajalle ennustettavaa, markkinahinnan vaihtelulta suojattua, halpaa ja päästötöntä sähköä. Tuulivoimainvestointien avulla yritykset pystyvät myös tekemään merkittäviä ilmastotekoja ja hyödyntämään niitä markkinoinnissaan.

Päästöoikeuksien hinta on noussut vuoden 2017 noin 5–7 eurosta noin 25 euron nykytasoon hiilidioksiditonnilta. Päästöoikeuksien hintojen on arvioitu kasvavan jatkossakin. Lähivuosina valmistuvat sähkönsiirtoyhteydet Eurooppaan parantavat sähkön vientiedellytyksiä merkittävästi. Suomi on osa ratkaisua myös Keski-Euroopan pyrkimyksissä kohti hiilineutraalia järjestelmää. Kehitys tapahtuu markkinaehtoisesti, erityisesti päästökaupan kiristysten vauhdittamana.

Tuulivoimasta taloudellista hyötyä kunnille

Yhdestä tuulivoimalasta kunta saa kiinteistöverotuloja 550 000–650 000 euroa tuulivoimalan elinkaaren aikana. Maanomistajat saavat keskimäärin vuokratuottoja noin 10 000 euroa yhdestä tuulivoimalasta vuodessa. Tuulipuistojen rakentamisesta paikalliset yritykset saavat noin kolmasosan eli 1,5 miljardin investoinnista paikallisen työn osuus on noin 500 miljoonaa euroa. Tuulipuistojen huoltotoiminta luo uusia työpaikkoja kuntiin.

Tuulivoiman rakennusbuumi jatkuu

Toimittaja Esko Lukkari kirjoitti myös aiheesta Osto&Logistiikka-lehteen 28.10.2019. Jo julkistettujen tuulivoimahankkeiden lisäksi yhteenliittymän yhtiöt ovat suunnitelleet rakentavansa keskimäärin 1000 megawattia lisää kapasiteettia vuosittain.

”Tämä tarkoittaisi, että vuoteen 2030 mennessä saisimme 10 000 megawattia lisää tuulivoimatuotantoa nykyisen päälle. Uusilla tehokkailla voimaloilla sillä voidaan tuottaa noin 60 terawattituntia sähköä vuodessa eli Suomen sähkön tarpeesta vähintään puolet ja parhaimmillaan kaksi kolmasosaa tuotettaisiin tuulivoimalla” Peltomaa lisää.

Rakenteilla on 21 tuetonta tuulipuistoa ja 282 voimalaa.

Lue lisää täältä, täältä ja täältä.

Itä-Suomen kunnat toivovat tuulivoimaa - tutkajärjestelmä estää kehityksen

Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 9.10. siitä, että Itä-Suomessa tuulivoimapuistojen rakentaminen on jäissä Puolustusvoimien tutkajärjestelmien vuoksi.

Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Risto Poutiainen kertoo, että maakunta aikoo käydä neuvotteluja Puolustusvoimien kanssa tuulivoimasta. "Esityksemme on, että tuulipuistot pitäisi sallia myös Pohjois-Karjalassa." Maakunnassa ei ole tällä hetkellä yhtään usean voimalan tuulipuistoa, vaikka useita suunnitelmia on ollut.

"Nykyinen kielto on liian yksioikoinen. Tekniikka kehittyy ja ympäristövaatimukset kasvavat. Asiasta pitäisi pystyä neuvottelemaan", Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen sanoo.

Tuulivoimaa on rakennettu pääasiassa Pohjanlahden rannikolle, jossa tietyt kunnat saavat tuulivoimaloista verotuloina ja maanomistajat vuokrina miljoonia euroja tuloa.

"Tilanne on pahasti epätasa-arvoinen, kun itään ei voida rakentaa ja länteen Puolustusvoimat antaa lupia."

Tuulivoimakielto koskee lähinnä Pohjois-Karjalaa, Pohjois-Savoa, Etelä-Karjalaa, Etelä-Savoa ja Kymenlaaksoa.

Aluesuunnittelupäällikkö Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta kertoo, että maakunnan vuonna 2014 jo vahvistetussa maakuntakaavassa oli 12 tuulipuistoa, jotka haluttaisiin maakunnassa jättää sellaisenaan voimaan. Parhaillaan valmistellaan vuoden 2040 kaavaa.

Artikkelin mukaan Itä-Suomen kunnat toivovat asiaan nykyistä joustavampaa ratkaisua samaan tapaan kuin Raahen seudulla, jossa tuulivoimaloiden rakentajat rahoittivat Puolustusvoimille uuden tutkan. Tuulivoimarakentajien Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän Aapo Koivuniemi kertoo, että Puolustusvoimilta haetaan usein hyväksyntä tuulipuistolle VTT:n laskelman kautta.

"Raahessa toimitaan kompensaatiolain mukaan. Siellä alueelle rakentavat tuulivoimayhtiöt maksavat Puolustusvoimille uuden tutkan hankinnan. Tätä pitäisi voida käyttää myös Itä-Suomessa, jossa on paikoin erittäin hyviä tuulialueita."

Raahen seudulla tuulivoimamaksu on 50 000 euroa voimalaa kohti ja maksujen enimmäismäärä 18,5 miljoonaa euroa 2013 kompensaatiolain mukaan.

Neuvotteleva virkamies Anu Sallinen puolustusministeriöstä kertoo, että Puolustusvoimat antaa puoltavan lausunnon valtaosaan haetuista tuulivoimaloista.

"Puolustushallinto ei vastusta lisätuulivoiman rakentamista alueilla, joilla se ei vaaranna aluevalvonnan edellytyksiä", Sallinen sanoo.

"Tuulivoimarakentajien olisi hyvä vapauttaa varaamiaan ja Puolustusvoimien hyväksymiä alueita muiden käyttöön, mikäli ne eivät voimaloita rakenna", hän sanoo.

Puolustusvoimat on antanut lausunnon yli 10 000 tuulivoimalasta. Niistä kielteisiä on noin kymmenesosa eli tuhat. Rakennettuja tuulivoimaloita on Suomessa 700 ja rakentamattomia myönteisen lausunnon saaneita voimaloita yli 7 000. Karhilan mukaan VTT on tutkinut noin tuhat tuulivoimalaa.

"Tuulivoimalat lyhentävät tutkien kantamaa, muodostavat katveita ja heikentävät maalin, esimerkiksi lentokoneiden havaitsemiskykyä", insinööri Jussi Karhila Puolustusvoimien pääesikunnasta kertoo.

Puolustusvoimat osallistuu esimerkiksi maakuntakaavan tekemiseen.

"Kaikki esitetyt hankkeet tutkitaan aina perusteellisesti, mutta varmuus tuulivoiman haitoista saadaan vasta VTT:n haittavaikutusselvityksestä. Tutkimus voidaan tehdä kun tiedetään voimaloiden määrä, korkeus ja tarkka sijainti."

Karhilan mukaan VTT:n laskelma on hyvä työkalu osapuolten tarpeisiin. Käytännössä Puolustusvoimat vetää Itä-Suomessa Länsi-Suomea tiukempaa linjaa lupien myöntämisessä Venäjän rajan läheisyyden vuoksi, vaikka sitä ei virallisesti kerrota.

Myös Yle, Iltalehti sekä Tekniikka&Talous kirjoittivat aiheesta Maaseudun Tulevaisuuden artikkelin pohjalta.

Tuulivoiman tueton sähköntuotanto kaksinkertaistuu

Toimittaja Jouko Kyytsönen kirjoitti 9.5.2019 Maaseudun Tulevaisuudessa tuettoman tuulivoiman kasvusta Suomen markkinoilla. Suomeen ollaan jo nyt tekemässä puolen miljardin investoinnit ilman valtion tukia ja tueton sähköntuotanto on kaksinkertaistumassa.

Tuulivoiman tuotanto pitkäaikaisilla tuotantosopimuksilla (ppa) kasvaa vauhdilla. "Tueton tuulivoima kaksinkertaistuu lähimmän vuoden aikana ja vastaa jo 40 prosenttia koko tuulivoimasta", tuulivoimayhtiö wpd Finlandin toimitusjohtaja Heikki Peltomaa ennustaa.

Ppa-sähkön hinta on Peltomaan mukaan ollut 29–35 euroa megawattitunnilta sopimusmallista riippuen. Hinta on selvästi halvempi kuin viime vuoden sähkön keskihinta Suomessa eli 47 euroa megawattitunnilta.

Ostosopimuksia tuulisähköstä on toistaiseksi julkistanut vain Google, mutta muitakin ostajia on tulossa markkinoille. Esimerkiksi Ikea on ostanut OX2-tuulivoimayritykseltä neljä tuulivoimapuistoa, jotka rakennetaan ilman tukea.

Tuettomia tuulipuistoja on päätetty jo rakentaa kymmenen, joissa on yhteensä yli sata tuulivoimalaa runsaan 400 megawatin teholla. Se on noin viidesosa koko Suomen tuulivoimakapasiteetista. Pitkäaikaiset sopimukset ovat yleensä 10–20 vuoden mittaisia.

Tuulivoimaloiden tuotantokyky on kasvanut viime vuosina rajusti, kun myllyt ovat korkeita ja siivet entistä pitempiä. Suomessa aiemmin rakennetut 700 tuulivoimalaa tuottavat vuosittain noin kuusi terawattituntia sähköä, kun nyt julkaistut ja rakenteilla olevat 103 voimalaa tuottavat noin kaksi terawattituntia. Tuotantokyky kasvaa edelleen lähivuosina, Peltomaa uskoo.

Investointi yhteen tuulivoimalaan maksaa Peltomaan mukaan noin viisi miljoonaa euroa, kun lasketaan tuulivoimapuiston kokonaiskustannukset mukaan. Kolmannes investoinnista tulee kuljetuksista sekä maanrakennus- ja muista infratöistä, jotka kilpailutetaan paikallisten yritysten kesken.

Kunta saa yhdestä voimalasta 27 000–30 000 euroa kiinteistöveroa. 25 vuoden elinkaaren aikana kunnat saavat uusista voimaloista yhteensä 45–50 miljoonan euron kiinteistöverot.

Ppa-sopimukset sopivat lukuisille yrityksille

Sopimuksia ovat tehneet toistaiseksi isot, paljon sähköä kuluttavat vakaat yritykset. Käynnissä on myös hankkeita, jossa kootaan pienempiä ostajayrityksiä samaan pooliin, jolloin ne tekevät yhteissopimuksen tuulivoiman hankinnasta.

Yksi tällainen kokoaja on usean tuulivoimayhtiön yhteenliittymä Voimaa tuulesta. Siihen kuuluvat wpd, Energiequelle, ABO Wind, Pohjoistuuli, Infinergies Finland, Eurus Energy, Megatuuli, Valorem ja Prokon Energy.

Voimaa tuulesta on Peltomaan mukaan valmis investoimaan tuulivoimaan yli 4 miljardia euroa Suomessa. Yhtiöillä on Suomessa rakennettuna 87 tuulivoimalaa ja 46 rakenteilla.

Voimaa tuulesta selvittää mahdollisuutta valtion myöntämiin takauksiin keskisuurille yrityksille ppa-sopimuksia varten. Takauksen antaja voisi olla esimerkiksi Finnvera.

Peltomaan mukaan ppa-sopimus takaa sähkön ostajalle ennustettavan ja halvan sähkön hinnan sekä myyjälle tasaisen tulon, mikä mahdollistaa uuden tuotannon rakentamisen. Hänen mukaansa ppa-sopimukset ovat myyjille vakaampia kuin valtion tukema sähkövoima.

Lue lisää