Toimittaja Kalle Schönberg kirjoitti Ylen artikkelissa 7.10.2020 maakuntiin lähivuosina tehtävistä merkittävistä tuulivoimainvestoinneista sekä niiden työllisyysvaikutuksista ja verotuotoista.
Tuulivoimasijoittajien mukaan Suomeen on nyt rakenteilla noin 440 uutta tuulivoimalaa, jotka valmistuvat vuosina 2020-2022. Rahaa voimaloiden rakentamiseen käytetään noin 2,2 miljardia euroa ja lähes kaikki uudet voimalat rakennetaan ilman valtion tukea.
Tuulivoimayhtiöillä on niin sanotusti myötätuuli purjeissa.
”Tuulivoima on nyt edullisin tapa tuottaa sähköä ja samalla ollaan menossa siihen suuntaan, että sähköä tarvitaan yhä enemmän”, tuulivoimasijoittajia edustavan Voimaa tuulesta -yhteenliittymän edustaja Seppo Savolainen kertoo.
Rahavyöry jatkuu
Kova investointitahti näyttää myös jatkuvan. Voimaa tuulesta -yhteenliittymä arvioi, että seuraavan kymmenen vuoden aikana tuulivoima tuo suurimman osan Suomen teollisista investoinneista.
”Tuulivoimaan sijoitetaan jo nyt noin miljardi euroa vuosittain ja odotamme, että tämä jatkuu myös koko tämän vuosikymmenen. Tämä on noin neljännes Suomen kaikista teollisista investoinneista”, Seppo Savolainen kertoo.
Samaa viestiä tulee myös muilta alan suurilta toimijoilta kuten Helsingin seudun Helen-sähköyhtiöltä. Vuoden 2019 lopulla Suomessa oli toiminnassa noin 750 tuulivoimalaa, joiden tuottamalla sähköllä katettiin noin seitsemän prosenttia koko maan sähkönkulutuksesta.
Rakenteilla olevat tuulivoimalat reilusti yli kaksinkertaistavat Suomen tuulella tuotetun sähkön määrän.
Sähköistyminen lisää investointeja
Miljardilla eurolla saa noin 200 tuulivoimalaa vuodessa, mutta tuulivoimaan liittyvät investoinnit eivät jää edes tähän. Lähivuosina on odotettavissa yhä enemmän myös muita yhteiskunnan sähköistymiseen liittyviä investointeja.
Sähköistyminen on välttämätön osa siirtymistä pois fossiilisten energialähteiden käytöstä. Tavalliselle kuluttajalle tämä näkyy esimerkiksi siirtymisenä hybridi- ja sähköautoihin. Teollisuudessa tämä voi näkyä esimerkiksi siirtymisenä käyttämään tuulisähköllä tuotettua vetyä teollisten prosessien energianlähteenä.
”Tulevaisuudessa jopa puolet kaikista teollisista investoinneista voi liittyä markkinaan, jonka tuulivoima saa aikaan”, Seppo Savolainen arvioi.
Seuraava askel energian varastointi
Yksi suuri teollisten investointien kohde tulee olemaan myös erilaiset energian varastointiin liittyvät laitokset, jotka tällä hetkellä ovat vielä täysin lapsenkengissä.
Tällaisia laitoksia ovat esimerkiksi tuulivoimalla tuotetun sähkön varastointi suuriin akustoihin tai vedyn valmistaminen vedestä elektrolyysin avulla, johon tarvitaan paljon sähköä.
Tuulivoimatuotannon kasvu ja tästä johtuva sähkön hinnan lasku tekevät tällaiset investoinnit Savolaisen mukaan käytännössä väistämättömiksi.
”Näitä ruvetaan tekemään sitten, kun sähkön hinnan vaihtelut lisääntyvät tarpeeksi ja sähkö on useina viikkoina erityisen halpaa. Tällöin vedyn tuotanto ja myöskin sähkön varastointi tulevat kannattaviksi”, Seppo Savolainen sanoo.
Jossain vaiheessa tuulivoimaa siis tuotetaan niin paljon, että sähkön hinta laskee sähkömarkkinoilla ajoittain niin alhaiseksi, että vedyntuotanto ja sähkön varastointi suuriin akkuihin tulevat taloudellisesti järkeviksi.
Ratkaiseva käänne tulossa
Sopiva markkinatilanne tällaisille investoinneille Suomessa voi olla jo lähellä.
”Sanoisin, että parin vuoden sisällä näitä aletaan näkemään. Nythän on jo olemassa näihin liittyviä pilottihankkeita”, Seppo Savolainen sanoo.
Sähkön varastointiin ja vedyn tuotantoon virtaavan rahan määrä voi olla huomattava.
” Investointien tahti voi kyllä yllättää, kun nämä lähtevät käyntiin”, Savolainen sanoo.
Vedyn tuotanto mahdollistaa myös synteetttisten polttoaineiden tuotannon.
Investointeja maakuntiin
Tuulivoimainvestoinnit ovat mielenkiintoisia myös siksi, että ne kanavoivat huomattavia määriä rahaa maakuntiin ja jopa syrjäseuduille, joille on muuten vaikeuksia saada teollisia investointeja. Voimaa tuulesta -yhteenliittymä arvoi, että nyt rakenteille olevien tuulivoimaloiden 2,2 miljardin euron investoinneista paikallisen työn osuus on noin 730 miljoonaa euroa.
Yksi tuulivoimala tuo kuntaan elinkaarensa aikana kiinteistöveroja keskimäärin 400 000 euroa. Vakituisia työpaikkoja tuulivoimalat eivät juurikaan luo, mutta tuulipuistojen huoltotoiminta voi tuoda uusia työpaikkoja kuntiin.
Enemmän työpaikkoja saattavat luoda sähkön varastointiin ja vedyn tuotantoon liittyvät investoinnit, jotka kohdistuvat todennäköisesti samoille paikkakunnille kuin tuulivoimainvestoinnit.
”Tämä johtuu siitä, että sähkön siirto on kallista. Näin esimerkiksi vedyntuotantolaitoksen sijoittaminen tuulivoimalan läheisyyteen on kustannustehokkain sijoittamisvaihtoehto!, Seppo Savolainen sanoo.
Itä-Suomi uhkaa jäädä pois kelkasta
Suuri osa maasta uhkaa kuitenkin jäädä syrjään tuulivoimarakentamisesta. Useat Itä-Suomeen ja Suomenlahden rannikolle suunnitellut tuulivoimalahankkeet ovat saaneet puolustusvoimilta kielteisiä lausuntoja sijoituspaikoistaan. Tämä johtuu siitä, että tuulivoimaloilla voi olla kielteisiä vaikutuksia puolustusvoimien tutkavalvontaan.
Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa tuulivoimahankkeet ovat tämän vuoksi käytännössä jäissä. Lappeenrannan kaupunki patistaakin valtiovaltaa nopeuttamaan tuulivoimarakentamisen esteiden purkamista.
”Haluaisimme yhdessä puolustusvoimien ja valtionhallinnon kanssa vauhdittaa tätä asiaa, koska tässä on kysymys erittäin suuresta asiasta Lappeenranalle ja Etelä-Karjalalle”, Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen kertoo.
Heinonen uskoo, että Etelä-Karjalaan voitaisiin saada yli sadan miljoonan euron investoinnit jopa kymmenen tuulipuiston rakentamiseen.
Hallitusohjelmassa on kirjaus valtion aikomuksesta etsiä ratkaisuja puolustusvoimien tutkavalvonnan tuulivoimarakentamiselle aiheuttamiin ongelmiin. Asiaa pohtii parhaillaan valtionhallinnon työryhmä, jonka esityksiä on odotettavissa ensi vuoden keväällä.
Puolustusvoimien mukaan itärajalle voi rakentaa
Puolustusvoimissa myönnetään, että Kaakkois-Suomi ja erityisesti Suomenlahden rannikko ovat tutkavalvonnan vuoksi vaikeita alueita tuulivoiman rakentamiselle. Puolustusvoimien mukaan mitään yleistä kieltoa tuulivoiman rakentamiselle Itä-Suomeen ei kuienkaan ole.
”On harhakäsitys, että puolustusvoimat suhtautuisi kielteisesti tuulivoimahankkeisiin. Varmasti sinne on mahdollista rakentaa lisää tuulivoimaa”, insinööri Jussi Karhila pääesikunnasta vakuuttaa.
Karhila jopa epäilee, että tuulivoimayhtiöt ovat turhaan lyöneet jarruja pohjaan uusien hankkeiden valmistelussa Kaakkois-Suomeen.
”Minulla on vähän sellainen tunne, että puolustusvoimilta pyydetään hieman arastellen näitä lausuntoja, vaikka tämä meidän lausuntohan on ilmainen. Se tehdään virkatyönä.”
Lue juttu Ylen sivuilta täältä.
